Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kultasirkku, Pyreneiden alppikauris, Genevejärven siika, Madeiran suuri valkoinen – mikä näitä yhdistää?
Ne kaikki ovat sukupuuttoon kuolleita lajeja Euroopassa.
Luonnonsuojeluliitto WWF:n mukaan luonnon köyhtyminen ja lajikato ovat kiihtyneet hälyttäviin lukemiin viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi Suomen linnuista yli kolmasosa on uhanalaisia.
Tilanteeseen on havahduttu myös EU-parlamentissa, joka käsittelee parhaillaan laajaa luonnon monimuotoisuuteen liittyvää strategiaa. Parlamentin täysistunto äänestää raportista ensi viikolla.
Esimerkiksi maa- ja meripinta-alasta pitäisi strategian mukaan suojella 30 prosenttia. Raportti annetaan seuraavaksi EU-komissiolle, joka esittää sitovaa lainsäädäntöä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Suomalaisista mepeistä neuvotteluihin ympäristövaliokunnassa on osallistunut vihreiden Ville Niinistö. Hän kertoo ottaneensa luonnon ja ilmaston suojelun tärkeimmäksi tehtäväkseen EU:ssa.
– Luonnontilaisia ja vanhoja metsiä on EU-alueella enää kahdesta kolmeen prosenttia. Enää ei riitä, että suojellaan olemassaolevia, arvokkaita luontokohteita, vaan meidän pitää palauttaa lisää suojelualueita luonnontilaan, Niinistö sanoo.
Niinistön roolista johtuen onkin ymmärrettävää, että hän on juuri nyt erittäin tuohtunut kotimaansa edesottamuksista Brysselissä. Niinistö kertoo joutuneensa selittelemään Suomen käytöstä EU:n ilmastolainsäädännön valmistelussa viime aikoina.
Samalla kun mepit haluavat suojella metsäluontoa ja peräänkuuluttavat kestävämpää metsätaloutta, Suomen hallitus on lobannut voimakkaasti muutosta ja metsänhoitotapojen rajoittamista vastaan.
– Se, että Suomen hallitus ajaa pelkästään metsien talouskäytön asiaa EU:ssa ilman luonnonsuojelun huomioimista, ei ole suomalaisten enemmistön näkemys, Niinistö sanoo.
Hän viittaa hallituksen lobbaustoimilla erityisesti kestävän rahoituksen ekoluokitteluun eli “taksonomiaan”. Uusi asetus on saanut suomalaisministerit liikkeelle kuluneina kuukausina.
Suomi edisti kantojaan viime hetkiin asti
EU-komissio valmistelee parhaillaan lukuisia lainsäädäntöehdotuksia, kun komissio päivittää ilmastopolitiikkaansa uuden, tiukemman päästövähennystavoitteen mukaan.
Myös kestävän rahoituksen luokittelu on osa EU:n ilmastotavoitteiden toimeenpanoa. Siinä sijoituskohteille määritellään ensimmäistä kertaa ilmastoon ja ympäristöön liittyvät kestävyyskriteerit.
Tarkoitus on ohjata sijoittajien raha ympäristöystävällisiin kohteisiin. Investointeihin on kaavailtu miljardeja euroja tulevina vuosina.
Suomen huolena uudessa kestävyysluokittelussa on ollut erityisesti bioenergia eli puun käyttö polttoaineena.
Huoli syntyi siitä, että asetuksen valmisteluvaiheessa asiantuntijaryhmä luokitteli biomassan polton ympäristövaikutuksiltaan heikkoon luokkaan. Näin biomassaa käyttävien yritysten rahoituksen hinta olisi saattanut nousta.
Valmisteluvaiheessa oli tarkoitus määritellä, millaiset metsänhakkuutavat ovat luonnon kannalta parhaita. Suomen päättäjille tämäkään ei sopinut.
Komissioon ovat keväällä viestineet ainakin valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk). Ylen näkemissä kirjeissä viesti oli, että bioenergia, biokaasu ja biopolttoaineet tulee luokitella EU:n taksonomiassa kestäviksi.
Lintilä kirjoitti maaliskuussa muun muassa komission varapuheenjohtajille Valdis Dombrovskisille ja Frans Timmermasille. Hän sanoo kirjeessä toivovansa, että Suomen kanta otetaan huomioon.
– Meidän mielestämme on tärkeää ja loogista, että uusiutuva energia luokitellaan kestäväksi. Sitä periaatetta täytyy kunnioittaa. Uusiutuva energia tarvitsee investointivarmuutta vastatakseen Euroopan energia- ja ilmastotavoitteisiin, Lintilän kirjeessä lukee.
Myös Matti Vanhanen lähestyi kirjeillä Dombrovskisia.
– Tiedoksesi, että olen tavannut muutamia kollegoitasi liittyen taksonomiaan ja sen luokittelukriteereihin. Koska sinulla on ollut siinä tärkeä rooli, uskon, että haluat kuulla ajatuksiamme erityisesti metsäteollisuuteen ja bioenergiaan liittyen, hän kertoo toisessa Ylen näkemistä kirjeistä.
Vanhanen listaa komissaarin luettavaksi tietoja Suomen metsäteollisuudesta. Hän valistaa Dombrovskisia muun muassa Suomen metsien kasvuvauhdista sekä metsäteollisuuden ja bioenergian yhteydestä toisiinsa.
Marin ja Ruotsin Löfven ajoivat loivempia ehtoja
Viikonloppuna otsikoihin nousi kirje komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille, jonka allekirjoittajia ovat Sanna Marin (sd) ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven.
Vain viikko ennen lopullisen taksonomiaesityksen julkaisua, 15. huhtikuuta päivätyssä kirjeessä pääministerit pyytävät, että asetukseen kirjattaisiin vähemmän yksityiskohtaisia kriteereitä metsänhoidolle.
Marin ja Löfven haluavat, että niin sanottu “do no significant harm” -periaate ei saisi ylittää voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia. Periaatteella tarkoitetaan, että hanke ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa ilmastolle tai luonnolle.
He myös haluavat poistaa kokonaan viittaukset “luonnonläheiseen metsätalouteen” asetuksen kriteereistä. Pääministerit ehdottavat, että asiaan voisi asetuksen yhteydessä palata tulevaisuudessa, kun sille on saatu tarkempi määritelmä.
Komissio pohtii "luonnonläheisen metsätalouden" määritelmää parhaillaan. Se voisi ennakkotietojen mukaan tarkoittaa jatkuvaa metsänkasvatusta, useamman kuin yhden puulajin metsiä ja lahopuiden nykyistä suurempaa määrää metsissä.
Jatkuva metsänkasvatus on vaihtoehto tasaikäiselle kasvatukselle, joka sisältää avohakkuita.
Mitä hallituksen linjasta on kerrottu eduskunnalle?
Suomen hallituksen virallista kantaa EU:n taksonomiaan on linjattu muun muassa viime vuoden toukokuulle päivätyssä muistiossa.
Siinä kerrotaan hallituksen kannaksi muun muassa, että kestävän kehityksen arviointikriteereiden tulee varmistaa, että "metsien hiilinielu kasvaa ja luonnon monimuotoisuus ei ainakaan heikkene".
Muistiossa todetaan myös, että kestävän rahoituksen luokittelulta tulee edellyttää uskottavuutta niin, että “kestävän” leiman saavat vain todistetusti ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevat taloudelliset toimet.
Sävy Marinin ja Löfvenin komissiolle osoittamassa kirjeessä on uudistuksille kielteisempi kuin eduskunnalle annetussa muistiossa.
Pääministerit olisivat voineet pyytää komissiota esimerkiksi tarkentamaan määrittelyä metsätalouden luonnonmukaisuudesta, sen sijaan he halusivat poistattaa termin kokonaan.
Ville Niinistö pitää ministereiden toimintaa Brysselissä hallituksen linjan vastaisena.
– Suomi on useassa eri tilanteessa lobannut sitä vastaan, että metsien hakkuumenetelmiä kehitettäisiin pehmeämmäksi, jatkuvaa kasvatusta suosiviksi, hän sanoo.
Marin: Ei ristiriitaa
Sanna Marin kiistää tekevänsä kotimaasta poikkeavaa politiikkaa Brysselissä.
– Me olemme yhdessä tehneet hallituksen kanssa linjat, joita edistän pääministerinä, EU-pöydissä ja tietenkin myös täällä kotimaassa, Marin sanoo Ylelle.
Marinin mukaan metsäteollisuuden ja luonnon monimuotoisuuden edun ajaminen eivät ole keskenään ristiriidassa.
– Viemme tietenkin kansallisia viestejä EU:n suuntaan aktiviisesti, mutta samanaikaisesti haluamme edistää luonnon monimuotoisuutta. Haluamme myös huolehtia siitä, että Suomessa on elinvoimaista metsäteollisuutta tulevaisuudessakin.
Komission lopullinen esitys kestävästä rahoituksesta onkin monen intressiryhmän ja jäsenmaan kantojen välinen kompromissi.
Kun ensimmäiset versiot siitä tulivat julkisuuteen, järjestöt ja asiantuntijat pitivät ilmeisenä, että asetuksen alkuperäiset, tieteeseen perustuvat kriteerit olivat paikoin väistyneet eri maiden kansallisten etujen tieltä.
Asetusta laatineen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja varoitti komissiota taipumasta poliittisen painostuksen alla. Yhdeksän ryhmän edustajaa uhkasi lähteä ryhmästä kokonaan. Sen tehtävänä oli tuottaa komissiolle tieteelliseen näyttöön perustuvia suosituksia.
Puupolttoaineiden asiantuntijoita hiersi fossiilinen polttoaine kaasu, joka näytti alustavassa versiossa saavan kestävyysleiman bioenergian tavoin. Lopullisessa versiossa kaasu jäi ydinvoiman lisäksi luokittelun ulkopuolelle.
Komissio haluaa miellyttää Pohjoismaita
Miksi Suomen ja Ruotsin kanta sitten meni niin helposti läpi? Niinistön mukaan kyseessä on komission tasapainoilu kompromissin löytämiseksi.
Kun itäiset EU-maat suhtautuvat ilmastonsuojeluun kaikkein vastahakoisimmin, komissio haluaa pitää Pohjoismaat tyytyväisinä saadakseen niiltä selkänojaa. Ne tarvitaan enemmistön muodostamiseen muussa ilmastopolitiikassa.
– Silloin me saamme tyhmiäkin asioita läpi, jos olemme niin tyhmiä, että ajamme niitä, Niinistö sanoo.
“Suomen maine on kärsinyt”
EU-parlamentin ympäristövaliokunnan ja teollisuusvaliokunnan jäsenenä Niinistö sanoo toivovansa, että Suomi käyttäisi vaikutusvaltaansa EU:ssa kestävän kehityksen, digitaalisten sisämarkkinoiden tai yhteisen talousalueen kehittämiseen.
– Sen sijaan me vastustamme ympäristösääntelyä. Suomi käyttää pelimerkkinsä tällä hetkellä siihen EU:ssa, hän sanoo.
Niinistön mukaan Suomen arvostus Euroopan “edistyksellisissä piireissä” onkin heikentynyt viime aikoina.
– Tämä on ollut kolhu Suomen maineelle, mutta vieläkin isompi kysymys on se, että tämä on myös kolhu suomalaisen metsäluonnon tulevaisuudelle. Metsät ovat suomalaisille enemmän kuin vain puukuutiota tai raaka-ainetta, Niinistö sanoo.
Suomessa ajatellaan usein, että koska meillä on iso metsäpinta-ala, muut eivät ymmärrä oikeasta luonnosta mitään.
– Eihän sen niin ole, vaan luontoa on erilaista eri maissa. Tarvitsemme ratkaisuja kaikenlaisen luonnon vaalimiseen maaseutuympäristöstä vesistöjen kunnostamieen ja meriin.
Metsäteollisuuden oma etu olisi muuttua
Suomen EU-politiikkaa Niinistö muuttaisi selvästi nykyistä aktiivisemmaksi.
Sen sijaan, että "sanotaan että mikään ei käy", pitäisi kertoa, millainen ympäristönsääntely olisi Suomen mielestä järkevää, miten vähentäisimme päästöjä, miten parantaisimme ympäristön tilaa – ja Suomen teknologia-alakin hyötyisi.
– Ei meillä ole mitään näkemystä siitä, millainen eurooppalainen säätely edistäisi suomalaisten puhtaan teknologian yritysten asiaa. Suomalaiset puhtaan teknologian yritykset pärjäävät ihan omillaan vain siksi, että ne ovat niin hyviä, mutta eivät ne hallitukselta mitään apua saa.
Kun metsäteollisuus on Suomessa sellu- ja bulkkivetoista, sen tulevaisuudennäkymät maailmalla ovat rajallisia.
– Meillä on hyvin intensiivinen tapa käyttää metsiä, ja näin ollen alan oma etu olisi kehittää tuotteiden jalostusarvoa.
Lue lisää:
Muutettu 2.6. klo 19:40 väliotsikkoa, jossa sanottiin Marinin ja Löfvenin puolustaneen avohakkuita, muotoon: "ajoivat loivempia ehtoja".