ANÁR Anára skuvlla lihkadansále dievai mannan duorastaga olbmuin guldalit dárkilit visttis dahkkon sisáibmodutkamušaid bohtosiid. Anára máŋggadoaimmadálus, mas leat earret eará gili skuvlaoahpahus ja beaivedivššut, leat navdán sisáibmováttisvuođaid guhká, muhto erenoamážit mannan čavčča rájes.
Dál dat lea viimmat čielggas: dálu sisáimmus leat menddo olu skoađastanulluin luovvanan bázahusat, mat váikkuhit olbmo dearvvašvuhtii. Loahppajagi 2018 dahkkon sisáibmodutkamušaid mielde vistti vuođus leat maiddái mikrobat.
Vánhemiid eahpádusat čájehuvvojedje duohtan.
– Dat maid vánhemat leat muitalan, ahte mánáin leat dávdamearkkat ja dáppe ferte leat juoga boastut sisáimmus, de dat raportahan čájeha dan duohtan. Dat doarju vánhemiid ja mánáid vásáhusaid, dadjá Anára skuvlla vánhemiidsearvvi ságadoalli Inker-Anni Linkola-Aikio.
– Vánhemiin lea hui stuorra fuolla ja mun ipmirdan dan bures. Lea sáhka sin mánáid dearvvašvuođas ja boahtteáiggi eallimis. Ipmirdan hui bures vánhemiid, geat jurddašit, ahte dustetgo sáddet mánáideaset deike skuvlii.
Čavčča rájes garra reakšuvnnat sisáibmui
Anára skuvllas leat badjelaš 130 oahppi. Mearkkašahtti oassi sihke oahppiin ja bargiin leat buohcan skuvllas. Olbmuin leamaš ovdamearkka dihte garra oaivebákčasat ja nurvot, ihttomat ja váibasat.
Dieđihandilálašvuođas máŋggat vánhemat ledje balus das, sáhttetgo sii šat luoitit mánáideaset skuvlii, gos sis ii leat buorre gazzat oahpu.
Áile Aikio bearrašis sisáibmováttisvuođat vuhttojit juo juohke árgabeaivvis.
– Mu mánát leat buohcan ja sii leat hui váiban. Lea váivi mánáide čilget, ahte jua, otnege don manat dohko skuvlii ja dat manná bures, jugat olu čázi, muitte vuoidat baksamiid ja jus boahtá oaivebávččas, de váldde tableahta. Dat lea beaivválaš ja dat lea hui lossat, muitala vánhen Áile Aikio.
Aikio bearrašis leat goit mearridan, ahte mánát jotket skuvllas, vaikko leatge buohcan.
– Mánás lea vuoigatvuohta oahppat. Dan dihtii mu mánát leat skuvllas ja dan dihtii mun in sáhte váldit sin ruoktot. Mun ferten ieš maiddái fitnat barggus.
Dieđihandilálašvuohta attii dan, maid Áile Aikio lei juo vuordánge: unnán dieđu das, maid Anára skuvllas barget dáid viiddis dutkamušaid maŋŋá, ja makkár áigetávvalis.
– Dutkamušraporta lei duođai garra bábir. Dat muitalii, ahte viesus leat stuorra sisáibmováttisvuođat, muhto duohtavuohta lea, ahte gielddas eai leat dasa vástádusat. Sis leat seammá vástádusat go ovdalge: mii dutkat lasi ja álgit smiehttat, makkár čovdosiid sáhttit hutkat, smiehtada Aikio.
Skuvladoaibma joatkašuvvá dábálaččat
Jagi 1965 huksejuvvon máŋggadoaibmadálus leamaš sisáibmováttisvuođat ovdalge. Dálus leat árat gávdnon earret eará suonjarguobbarat ja guohpa, ja vistti leat divodan daid oasil. Ovdamearkka dihte jagi 2008 vánhemat smihtte boikoteregoahtit skuvlla guohpaváttisvuođaid dihte.
Ođđa sisáibmodutkamušain bođii ovdan, ahte vistti sisáimmus leat ullut, vistti vuođus mikrobat ja vuođđoskoađasteamis váilevuođat. Juoidá vistái nappo fertejit bargat.
Anára gieldda čuvgehusjođiheaddji Ilkka Korhonen ii sáhttán vuos dieđihandilálašvuođas addit vánhemiidda čielga vástádusaid dasa, mo skuvlavistti váttisvuođat čovdojuvvojit.
– Skuvla ii leat leamaš giddejuvvon eatge áiggo dán dálge bargat, vaikko dutkamušbohtosat čájehedje, ahte váttisvuođat leat. Ášši galgá váldit duođalaččat ja mii fertet ohcat čovdosiid buohcamiidda ja reakšuvnnaide, ja buoridit dili.
Skuvlavistti leat gieskat divvon vuđolaččat. Skuvllas dáhpáhuvai goit mannan čavčča čáhčevahát, man dihte vistti suoma- ja davvisámegielat mánáidgárddit leat jo gártan fárret eret dálus gaskaboddosaš sajiide.
Dieđihandilálašvuođas bođii ovdan vánhemiid eahpeluohttámus gieldda huksendoaimmaide ja daid čuovvoleapmái.
Gieldda čuvgehushoavda Ilkka Korhonen lohpidii vánhemiidda, ahte áššiin bargagohtet dalán, muhto vuosttas čielggadeamis soaitá gollat olles mánotbadji dahje guokte.
Vánhen Áile Aikio vuordá, ahte Anára mearrideaddjit addet jođánit konkrehtalaš vástádusaid.
– Mun hálidan dál juogalágan čovdosiid. Mun hálidan gullat, gosa ja goas mánát, geain leat garra reakšuvnnat, sirdojuvvojit. Maid mun vástidan mu mánnái? Dat livččii dat maid mun hálidan gullat, muhto dasa eai goit vel bastán dađi bahábut munnje vástidit, morašta Aikio.