Sápmi
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Tieto ruotsalaisen kaivosyhtiön varausilmoitushakemuksista vastaanotettiin Inarissa ristiriitaisin tuntein – saamelaiskäräjien Leo Aikio: "Vakava uhka"

Ruotsalainen kaivosyhtiö Arctic Minerals Explorations AB on tehnyt useita varausilmoitushakemuksia Inarin ja Sodankylän alueille. Saamelaiskäräjillä ja Ivalon paliskunnassa pelätään pahinta, mutta kunnanvaltuuston puheenjohtaja otti uutisen vastaan rauhallisin mielin.

Saamelaiskäräjien 2020–2023 toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.
Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Leo Aikio kuuli varausilmoituksista median kautta. Kuva: Vesa Toppari / Yle
  • Sara Kelemeny
  • Linda Tammela

Ruotsalainen kaivosyhtiö Arctic Minerals Explorations AB on tehnyt useita varausilmoitushakemuksia Inarin ja Sodankylän alueille. Yhtiö uskoo alueelta löytyvän useita eri metalleja ja se viittaakin hakemuksissaan muun muassa kullan, nikkelin ja kuparin etsintään. Hakemukset on määrä käsitellä tulevan syksyn aikana.

Saamelaiskäräjillä tieto yli 3 000 neliökilometrin varausilmoitushakemuksesta otettiin hämmentyneenä vastaan.

– Tuohan on vakava uhka kaikille. Voimia se vaatii ja niitä se vie, toteaa uutisesta tyrmistynyt saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Aikio viittaa mahdollisen kaivostoiminnan vaikutuksiin alueen luonnolle ja perinteisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon.

– Kaivostoiminnan vaikutukset, jotka heijastuvat välittömästi kaikkiin vesistöihin ja kalakantoihinkin, ovat todella laajoja, Aikio sanoo.

Saamelaiskäräjillä ei ollut hänen mukaansa tietoa kaivosyhtiön hakemuksista etukäteen, vaan tieto tuli yllätyksenä median kautta.

Saamelaiskäräjien 2. varapuheenjohtaja Leo Aikio näkee Inarin ja Sodankylän alueille tehdyt varausilmoitukset suurena uhkana alueen luonnolle. Kuva: Xia Torikka / Yle
Inarin ja Sodankylän kuntien laajoille alueille jätettiin varausilmoitushakemukset kaivostoiminnalle.
Ruotsalainen kaivosyhtiö Arctic Minerals Explorations AB haluaa varata laajoja alueita Sodankylän ja Inarin kunnista. Kuva: Otso Ritonummi / Yle

Kaivosyhtiöt koluavat nyt Saamenmaata, paliskunta haluaisi estää hankkeen

Saamelaisalueella kaivosyhtiöiden suunnitelmat ovat viime vuosina tulleet tutuiksi, kun esimerkiksi Enontekiön alueella Käsivarressa on tehty mittavia aluevarauksia. Asiaa on vastustettu kiivaasti ja Käsivarteen suunniteltuja kaivostoimia vastaan tehty adressi keräsi yli 30 000 nimeä viime syksynä. Adressi annettiin ympäristöministeri Krista Mikkoselle.

Tänä kesänä puolestaan on koottu yli 27 000 nimeä Kaivostoiminnalle rajat -lakialoitteeseen, jossa esitetään malminetsinnältä ja kaivostoiminnalta kokonaan kiellettyjen alueiden perustamista. Aloitteessa vaaditaan myös saamelaisalueen rauhoittamista kaivostoiminnalta.

Nyt itäisemmällä Saamenmaalla, pääosin Inarin kunnan alueella, pohditaan varaushakemusilmoituksen vaikutuksia. Poronhoidon osalta alue kuuluu Ivalon, Hammastunturin ja Lapin paliskunnille.

Poroisäntä Ari Kustula nojaa poroaitaan
Ivalon paliskunnan Ari Kustulan suurin huoli on, että nuoret eivät halua jatkaa poronhoidossa kaivossuunnitelmien vuoksi. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Ivalon paliskunnan poroisäntä Ari Kustula pelkää, että hanke voi vaikuttaa nuorten poronhoitajien halukkuuteen jatkaa ammatissaan. Kustula toivookin, että paliskunta voisi esimerkiksi kunnan kanssa toimia hankkeen alkamisen estämiseksi.

Ivalon paliskunnan poroisäntä Ari Kustula on huolissaan, kuinka kaivosuutiset voivat vaikuttaa nuorten ammatinvalintaan eikä porohoitajana työskentely kaivosuutisten myötä olisi mahdollista. Kuva: Jouni Aikio / Yle

Myös saamelaiskäräjien Leo Aikio sanoo, että toimintaa tullaan mitä luultavimmin torjumaan.

– Nyt vain pelätään pahinta ja aletaan odottaa malminetsintälupahakemuksia, jonka jälkeen tätä yritetään torjua, Aikio ennakoi.

Arctic Minerals AB:n malminetsinnän johtaja Risto Pietilä on aiemmin kertonut Ylen haastattelussa, että mikäli kaivosyhtiön hakemus hyväksytään, tulevat he tekemään vain pienimuotoista tutkimustyötä jokamiehenoikeuksien puitteissa.

– Geologit liikkuvat samoilla oikeuksilla ja velvoitteilla, kuten marjastajat tai reppuvaeltajat. Toiminnastamme ei tule olemaan mitään haittaa paikallisille asukkaille tai esimerkiksi poronhoidolle. Periaatteenamme on myös kunnioittaa luontoarvoja. Jätämme kaikki suojellut kohteet tutkimustemme ulkopuolelle sekä noudatamme kaikkia Kaivoslaissa annetuja määräyksiä, kertoo Pietilä.

Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja: "Pitkä matka kaivoksiin"

Vastikään Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittu Janne Tervahauta (keskusta) suhtautuu tuoreeseen tietoon rauhallisin mielin.

– Itse ajattelen, että tässä on kysymys siitä, että tutkitaan, mitä mineraaleja siellä on. En pidä sitä huonona asiana, että selvitetään millaisten malmivarojen tai muitten päällä täällä ollaan, kertoo Janne Tervahauta.

Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Janne Tervahauta suhtautuu kaivosuutisointiin neutraalisti. Kuva: Xia Torikka / Yle

Tervahauta sanoo suhtautuvansa kaivosasioihin omassa kunnassaan neutraalisti. Suurempaa keskustelua ei vielä tiistai-iltana valtuustoryhmissä lähdetty käymään, mutta aihe noussee esille myöhemmin.

– Tässä on pitkä matka mihinkään kaivoksiin. Meillä on Inarin kunnassa kuitenkin niin voimakkaat suojeluohjelmat, että on hyvin vaikea nähdä nykyisenkaltaisella tekniikalla, että tänne pystyttäisiin kaivoksia tuomaan niin, että suojelutavoitteet eivät täyttyisi, arvelee Tervahauta.

Lisätty Risto Pietilän kommentti 19.8.2021 kello 8:54.