Sápmi
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Norjalta kyttyrälohen leviämisen estämiseen 15 miljoonaa kruunua, Suomikin valmistautuu seuraavaan aaltoon: "Eihän tällaista tilannetta kukaan halua"

Kyttyrälohi on vieraslaji, jonka määrä on noussut pohjoisen lohijoissa kohisten. Norja päätti vastikään, että se rahoittaa 15,3 miljoonalla kruunulla kyttyrälohen leviämisen estämistä. Suomessa toimenpiteet ovat edenneet vasta ajatuksen tasolle, kertoo maa- ja metsätalousministeriön Tapio Hakaste.

Kyttyrälohia
Kyttyrälohia on poistettu lähes 80 000 yksilön verran Norjassa kuluneen kesän aikana. Vieraslaji on hurjan näköinen kala, jonka pelätään uhkaavan atlantinlohen asemaa. Kuva: Nils John Porsanger / NRK
  • Linda Tammela

Suomen maa- ja metsätalousministeriössä ollaan huolissaan kyttyrälohen kohisten kasvavasta määrästä Tenon vesistössä. Ministeriössä valmistaudutaankin seuraavaan kyttyrälohien aaltoon, joka on odotettavissa arviolta kahden vuoden kuluttua.

Konkreettista toimintasuunnitelmaa kyttyrälohen leviämisen estämiseen ei ole kuitenkaan vielä, kertoo neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste. Toimenpiteiden valmisteluun on aikaa noin vuosi ja yhteistyötä sekä Norjan ja mahdollisesti myös Venäjän kanssa viritellään.

Norja ilmoitti vastikään, että se panostaa 15,3 miljoonaa kruunua, euroissa puolitoista miljoonaa, kyttyrälohen leviämisen estämiseen. Asiasta uutisoi muun muassa NRK.

Tyynenmeren kyttyrälohi on vieraslaji, joka valtasi Suomen ja Norjan Jäämereen laskevat lohijoet tänä kesänä. Sen määrä yllätti niin paikalliset kuin tutkijatkin. Vesistön oman lohilajin, atlantinlohen, pyynti on ollut kiellettyä kuluneena kesänä kantojen uhkaavan heikentymisen vuoksi ja tällä hetkellä Tenossa onkin enemmän vieraslajia.

Kyttyrälohta voidaan joutua estämään jatkuvin toimin

Tällä hetkellä pohdittavana on, millaisin toimenpitein kyttyrälohta vastaan kannattaa toimia. Toimenpiteitä on harkittava tarkasti, sillä niiden ei tule aiheuttaa vaaraa atlantinlohelle. Maa- ja metsätalousministeriön Hakaste sanookin, että nyt on opin paikka. Siitä, mitä muualla maailmalla ollaan saatu aikaan ja opittu, on hyvä ottaa selvää.

Tapio Hakaste
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste kertoo kyttyrälohen aiheuttavan huolta. Kyttyrälohien määrä on tuplaantunut parissa vuodessa. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Hakaste muistuttaa, että kyttyrälohi on varsin erilainen kala, kuin se mihin ollaan totuttu. Estämistoimet ovatkin poikkeuksellisia ja niiden suunnittelu haastavaa. Kokonaisuudessaan tilannetta pidetään hyvin huolestuttavana.

– Olen seurannut tilannetta hyvin huolestuneena ja apeinkin mielin. Eihän tällaista tilannetta kukaan halua. Tulevaisuudessa kyttyrälohien estämistoimista voi tulla pysyvämpääkin toimintaa, Hakaste toteaa.

Norjassa kyttyrälohia poistettu jo lähemmäs 80 000 yksilöä tänä kesänä

Kyttyrälohen määrä pohjoisen joissa on kaksinkertaistunut kahden vuoden takaisesta. Norjan puolella paikalliset ovat tehneet hartiavoimin töitä kalastaakseen ei-toivottuja vieraita pois vesistöistä.

Kyttyrälohia
Elävänä mätäneviä kyttyrälohia. On mahdollista, että ne tartuttavat tauteja myös atlantinloheen. Kuva: Nils Johan Porsanger / NRK

Vapaaehtoiset ovat norjalaisten lehtitietojen mukaan kalastaneet tänä kesänä jo lähes 80 000 kyttyrälohiyksilöä. Väsymys alkaa painaa ja viranomaisten toimenpiteitä ja apua tarvitaan.

– Ihmiset ovat väsyneitä ja allapäin, toteaa ilmasto- ja ympäristöministeri Sveinung Rotevatn NRK:lle.

Norjan varaamalla 15,3 miljoonan kruunun summalla rakennetaan kelluvat pyyntijärjestelmät viiteentoista Pohjois-Norjan lohijokeen.