Tällä viikolla vietetään pohjoismaista saamen kielten viikkoa. Kieliviikko on Ruotsin, Norjan ja Suomen saamelaiskäräjien yhteinen hanke, ja sen tarkoituksena on tehdä näkyväksi eri saamen kieliä.
Kieliviikolla kenellä vain on mahdollisuus osallistua saamen kielen etäopetustunnille. Viikon aikana saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke järjestää kielikylpytunteja netin kautta inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä.
Tiistaina pääsee oppimaan marjoista koltaksi, keskiviikkona taas viikonpäivistä pohjoissaameksi ja torstaina on mahdollista oppia metsäneläimistä inarinsaameksi.
Utsjoen kunnan ja saamelaiskäräjien etäopetushankkeen projektipäällikkö Satu Pieski kertoo, että oppitunnit on suunnattu perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille, mutta oppitunneille saavat osallistua kaikki saamen kielistä kiinnostuneet.
– Tunneilla käytetään kielikylpymetodeja ja opettaja puhuu pelkästään saamea. Apuna on kuvia, jotta oppilaat ymmärtävät, mistä on kyse. Tunneilla opetellaan sanoja ja lauseita, ja opetuksen tukena käytetään myös monenlaisia pelejä, kertoo Pieski.
Oppitunnit suosittuja – myös aikuisopiskelijat seuraavat
Kaikille avoimia oppitunteja on järjestetty saamen kielten viikolla vuodesta 2019, ja ne ovat olleet suosittuja.
Oppituntien tarkoituksena on lisätä tietoa saamelaisista ja saamen kielistä sekä innostaa osallistujia saamen kielistä kielikylvyn muodossa.
– Olemme saaneet paljon positiivista palautetta tunneista. Niitä seurataan niin saamelaisalueella kuin sen ulkopuolellakin. Viime vuonna oppitunteja seurasivat myös aikuisopiskelijatkin, jotka haluavat oppia saamea, kertoo Pieski.
Saamen kielten tunneille voi osallistua kukin oppija itsenäisesti tai koko luokka voi osallistua yhdessä samaan tuokioon yhteiseltä laitteelta. Osallistua voi myös useammalle tunnille. Oppitunnit on kohdennettu eri ikäryhmille ja kullakin oppitunnilla keskitytään tiettyyn aiheeseen.
Pilottihankkeen projektipäällikkö Satu Pieski toivoo, että mahdollisimman moni osallistuisi tunneille.
– Tietenkin toivomme, että olisi kiinnostusta. Tällä tavalla me saamme tietää, että kuinka moni on kiinnostunut opiskelemaan saamen kieltä, sanoo Pieski.