Valtioneuvosto ja Lapin sairaanhoitopiiri ovat päässeet sopimukseen psykososiaalisen tuen järjestämisestä saamelaisille. Psykososiaalinen tuki tulee olemaan tärkeässä osassa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin toteutumisessa.
Tuen toteuttamiseksi perustetaan saamelaisten kansallinen psykososiaalisen tuen palveluyksikkö saamelaisten totuus- ja sovintokomission työskentelyn ajaksi. Uuteen palveluyksikköön haetaankin nyt saamenkielisiä työntekijöitä nopealla aikataululla. Yksikköön tarvitaan johtaja ja kolme sosiaali- ja terveysalan työntekijää.
Psykososiaalista tukea tarjotaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä ja kulttuurintuntemus on tärkeää, kertoo Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueen tulosaluejohtaja Johanna Erholtz.
– Yksikköön järjestetään palvelupuhelin, johon voi soittaa. Tämä yksikkö toimii kansallisesti, eli se ei ainoastaan palvele Lapissa asuvia saamelaisia vaan kansallisesti kaikkia saamelaisia. Tukea tullaan tarjoamaan yksilökeskustelujen ohessa myös yhteisöille. Työntekijät tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä komissaarien kanssa ja ovat todennäköisesti läsnä kuulemistilaisuuksissa, kertoo Erholtz.
Palveluyksikön on määrä aloittaa toimintansa huhtikuun alussa. Erholtz uskoo, että pohjois- ja koltansaamenkielisiä kulttuurin osaajia sosiaali- ja terveysalalta kyllä varmasti löytyy, mutta inarinsaamenkielisen työntekijän löytäminen saattaa olla haaste.
– Toivottavasti yllätyn ja saamme myös inarinsaamen puolelta ammattilaisen tähän. Jos ei saada, on vaihtoehtona käyttää tulkkauspalvelua, mutta ensisijaisesti pidän tärkeänä, että saadaan kielen ja kulttuurin osaajia, sanoo Erholtz.
“Täytyy jalkautua ja tavoittaa ihmiset”
Psykososiaalinen tuki on tarkoitettu apuvälineeksi saamelaisten totuus- ja sovintokomission aikana esiin tuleviin tarpeisiin. Kuuleminen nostaa pintaan monella eri tasolla menneisyyden traumakokemuksia, uskoo Erholtz.
– Olettaisin tuen muodostuvan hybridimalliksi, eli sitä annetaan etänä ja ollaan myös livenä tarpeenmukaisesti. Ei voida ajatella niin, että tukea annettaisiin vain digitaalisena, vaan täytyy jalkautua ja tavoittaa ihmiset, sanoo Erholtz.
Palveluyksikkö aikoo hakea toimintamallia myös Norjan sovintokomissiolta ja tehdä yhteistyötä Kaarasjoella sijaitsevan Saamelaisen kansallisen osaamiskeskuksen (SÁNÁG /SANKS) kanssa.
– Heillä on hyvä kokemus jo siitä, että miten tuki tulisi toteuttaa. Ilman muuta tulemme tekemään yhteistyötä, sanoo Erholtz.
Tarkoitus jatkaa tuen tarjoamista komission työn jälkeenkin
Saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous ovat olleet aktiivisesti mukana psykososiaalisen tuen suunnittelussa ja sopimusneuvotteluissa.
Psykososiaalisen tuen palveluyksikölle asetetaan nyt myös ohjausryhmä, joka koostuu saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen, valtioneuvoston ja Lapin sairaanhoitopiirin asiantuntijoista.
Erholtz on tyytyväinen, että sopimus tuesta on vihdoin saatu aikaiseksi ja varsinaista toimintaa päästään käynnistämään.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työlle on varattu aikaa vuoden 2023 marraskuun loppuun, mutta psykososiaalisen tuen tarve ei lopu siihen, sanoo Erholtz.
– Selvityksestä lähtien on ollut keskusteluissa, että käynnistettäessä tämän laajuista prosessia tuen tarve ei lopu komission työn loppumiseen. Se tulee jatkumaan, se on ihan ilmeistä. Tärkeää on huomioida, miten jatkosta huolehditaan.
– Nämä neuvottelut on aloitettava hyvissä ajoin, toteaa Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon tulosalueen tulosaluejohtaja Johanna Erholtz.