Sápmelaččaide guoski rasisma gávdno ain olu ja dan oaidnit čatnasit eandalitge diehtemeahttunvuhtii. Riikaviidosaš rasismma vuostásaš vahkus lea ulbmilin lebbet sága rasismmas friddjá servodagas.
Sámedikki várreságadoalli, nuoraidsearvvi ságadoalli ja dieđu lasihemiin bargi prošeaktakoordináhtor muitalit, mo sámiid guoski rasisma oidno sin barggus ja mo diehtemeahttunvuohta sámiin váikkuha dasa, man olu rasisma vuhtto Suoma servodagas. Sii oaivvildit, ahte diehtu sápmelaččaid birra easttášii rasismma ja vaššiságaid leavvama.
Sámiide guoski rasismma hápmi lea iežaslágan
Sámedikki várreságadoalli Ánne Koivisto bargá sámiid vuoigatvuođaiguin ja daid ovddidemiin. Barggus beales son oaidnáge čielgasit rasismma ja dan iešguđetlágan hámiid.
Son lea oaidnán ovdamearkka das, makkár rasisma sámiid vuostá sáhttá leat. Koivisto lohká, ahte eanemus dat vuhtto namalassii ráhkaduslaš rasismma buohta.
– Ovdamearkan vaikkeba, ahte sápmelaččaid evttohusat min giela ja kultuvrra ovdaneapmái eai álo guldaluvvo, muitala Koivisto.
Sápmelaččat eai beasa álo váikkuhit iežaset guoski áššiide, iige sámiid guoski ráđđádallangeatnegasvuohta váldojuvvo duođas. Koivisto muitalage, ahte muhtumin áššit soitet leat sohpojuvvon ráđđádallangáibádusas fuolakeahttá sámiid haga.
Ráhkaduslaš rasismmas sámi olmmošvuoigatvuođat eai álo ovddiduvvo dahje sámiide eai leat fállun dat bálvalusat, mat galggašedje leat.
Suoma sámi nuoraid -searvvi ságadoalli Petra Laiti gohčoda ovtta sámiide guoski rasismma hámi nu gohčoduvvon assimilerenrasisman. Dainna son oaivvilda, ahte ovdamearkka dihte sámiid kultuvrra ja identitehta bidjet gažaldatvuložin ja vigget dahkaluddat, ahte sámekultuvra livččii suopmelaš kultuvrra dahje ii rivttes kultuvra obalohkái. Dan son jáhkká lea váttis jáhkkit, jus gullá váldoálbmogii.
– Das lea earálágan dynamihka: suopmelaš rasisma olggušta eará olbmuid eret suopmelašvuođas vaikko liikki ivnni vuođul, muhto seammás suopmelaš rasisma soaitá maid háliidit assimileret sápmelaččaid suopmelažžan, čilge Laiti.
Neahttavaššiságat fuolastuhttet – dustetgo nuorat šat čájehit almmolaččat identitehtaset?
Sihke Sámedikki várreságadoalli Ánne Koivisto ja Suoma sámi nuoraid ságadoalli Petra Laiti oassálastiba aktiivvalaččat ságastallamiidda neahtas ja sosiála medias.
Soai leaba oaidnán virtuálamáilmmis olu, makkár boasttodieđuid ja vaššiságaid sápmelaččaid birra olbmot lebbejit. Petra Laiti lea maiddái almmolaččat muitalan das, makkár vaššiságaid son lea ieš gártán vuostáiváldit.
– Sámiid birra oažžu sosiála medias ja árbevirolaš mediasge muhtumin hállat oalle fasttitge, iige dat dubmejuvvo nu álket, Koivisto dadjá.
Dasa son sávašii eandalitge váldoálbmogis moriheami: livččii dehálaš, ahte váldoálbmoga ovddasteaddjit oahpašedje dovdat sámiid guoski rasismma ja dubmet dan. Koivisto maiddái evttoha, ahte dovddus olbmot buvttašedje ášši álmmolašvuhtii ja čájehivčče ovdamearkka earáide rasismma dubmemiin.
Laiti mielas ságastallan das, maid rasisma ja rasisttalaš servodat dárkkuha, lea easkka álgán. Son lea maiddái ovttaoaivilis Koivistoin das, ahte váldoservodagas ii leat doarvái máhttu dovddastit sámiid guoski rasismma, dieđu lassáneames fuolakeahttá.
Rasismma vuostásaš vahkus diehtu olaha olbmuid eanet, muhto rasismmas galggašii ságastallat sudno guktuid mielas dábálaš árggas maid. Koivisto oaivvilda, ahte nuoraid vásihan vaššiságain galggašii váldit eambbo ovddasvástádusa.
– Lean gal hui fuolas das, ahte makkár vaššiságaid namalassii sámenuorat gártet vásihit ja mo dat váikkuha sin identitehtii, lohká Koivisto.
Laiti lea ovttaoaivilis ja dadjá, ahte sámeservodagas livččii dárbu ságastallat eambbo rasismma birra. Dat livččii su mielas mearkkašahtti namalassii danin, go stuorámus oassi sámenuorain orru sámeguovllu olggobealde.
– Jus nuorra bajasšaddá dakkár birrasis, gos sus ii leat sámeservodaga doarjja, iige ovdamearkka dihte sámegielat biras, nu dallehan dat rasisttalaš ságat, vealáheapmi ja cielaheapmi váikkuhit olu garraseabbot dasa, ahte dat nuorra ii duostta dahje hálit oahppat vaikko giela dahje kultuvrra. Dat assimilere su váldoservodahkii, čilge Laiti.
"Rasisma geahppána, jus oahpahit sámiin doarvái áiggil"
Turkus orru Maria Aikio bargá prošeaktakoordináhtorin sámiid birra muitaleaddji Dihtosis-fidnus ja skuvlenplánejeaddjin Rauhankasvatusinstituuttis. Su doibmii gullá guktuin bargguin beaivválaččat muitalit sápmelašvuođas ja sámiid birra ovdamearkka dihte Suoma skuvllain.
Sihke Koivisto, Laiti ja Aikio oaivvildit, ahte dieđu lasihemiin bastit eastádit rasismma. Diehtu leage lassánan olu, muhto liikká rivttes dihtui ja ohppui lea Suomas dárbu.
Aikio dadjá, ahte diehtu galggašii juksat mánáid ja nuoraid doarvái áiggil, vai ovdagáttut ja boasttodieđut eai beasaše leavvát. Son lea vásihan, ahte go skuvlejumiin muitalit váldoálbmoga olbmuide sápmelaččaid guoski rasismmas, de dat rahpá sin čalmmiid dasa, makkár áššit Suomas sáhttet dáhpáhuvvat ain otná beaivve.
– Lea viehka stuorra ávki, jus skuvllain muitaluvvo makkár váttisvuođat sámiin leat leamaš ovdal ja mat leat dán áigge vel Suomas. Ahte jus diehtu boahtá doarvái árrat olbmuide, lea dan álkit váldit vuostá, lohká Aikio.
Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.