Sámi Giellagáldu jođiheaddjin virgáduvvon Gánddaš Sámmol Sulo Mika, Mika Saijets illuda ođđa virggistis. Sámi Giellagáldu doaibma livččii galgan beassat johtui bissovaš hámis juo jagi 2021, muhto ruđalaš ja hálddahuslaš áššiid geažil dat ii ollašuvvan.
Dál viimmatge Sámi Giellagáldu ásahuvvo bistevaš ásahussan, illuda Saijets.
– Dat lea stuorra lávki olles sámeservodahkii ja sámegielaid seailluheami ja ovddideami dáfus.
Giellagáldu doaibma lea čađahuvvon dássážii prošeaktan gaskaboddosaš hámis. Dál go doaibma ásahuvvo bistevažžan, de lea vejolaš duddjot doaimma bistevaš vuođu ala ja plánegoahtit doaimma guhkit áiggi mihtuid ektui, dadjá Saijets.
Jođiheaddji vuordá gelddolaš mielain ođđa barggus sámegielaid fágalaš áššedovdiorgána ásahemiin ja ovddidemiin.
– Lea maid hui somá beassat ásahit sámedikkiid vuosttaš oktasaš ásahusa. Dat lea pioneara bargu sámedikkiid gaskasaš ovttasbarggus, ja Giellagáldu ásaheapmi sáhttá doaibmat mállen maid eará áššesurggiin, vaikkoba kulturmuittu ja hálddašeami oktavuođas.
Sámegiela oahpuin ávki jođiheaddji barggus
Mika Saijets lea čađahan magistardási oahpu sámegielas ja sus lea earenoamáš gelbbolašvuohta sámegiela leksikálasemantihkas nappo sániid mearkkašumi dutkamis.
Son jáhkká iežas gelbbolašvuođas leat ávkki normerenbargguid oktavuođas. Su oainnu mielde normerenbargu lea okta Giellagáldu deháleamos bargguin.
Saijetsis leat jurdagat ja višuvnnat Giellagáldu doaimmaid ovddideami ektui, muhto ii vel sáhte daid birra muitalit eanet.
– Mun ferten vuos álggus gulahallat Giellagáldu stivrrain, ahte makkár vuordámušat stivrras leat.
Sámi Giellagáldu lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa beale sámedikkiid oktasaš davviriikalaš fágaorgána sámi giellaáššiin. Sámi Giellagáldu ulbmilin lea suodjalit, gáhttet ja ovddidit kulturárbbi nugo sámi čállingielaid ja hállangielaid.
Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.