Yle Sápmi čuovui: Alimus riekti hilggui buot sivahusaid Deanu bivdoriekteáššis – duomu mielde sápmelaččain leat bivdorievttit

Guovloalaguoddi: "Ferte boahtteáiggis muitit, ahte sápmelaččaid rivttiid ii sáhte menddo ráddjet"

Guovloalaguoddi Anita Haapakoski lea maid duđavaš, ahte viimmat guollebivdoáššis bođii duopmu. Su mielas mearkkašahtti ášši goittotge duomus lea dat, ahte sápmelaččaid guollebivdu ii leat goit áibbas ráddjemiid haga.

Alimus riekti deattuha mearrádusastis, ahte galgá váldit goit vuhtii luossanáli suodjaleami, čujuha guovloalaguoddi dupmui.

– Dál ferte boahtteáiggis muitit, ahte sápmelaččaid rivttiid ii sáhte menddo ráddjet. Daid ferte gudnejahttit, Haapakoski lohká.

Son jáhkká, ahte dát duopmu váikkuha garrasit maid guolástusráddjehusaide.

Striima-sáddaga vejolaš geahččat maŋŋelgihtii Yle Areenas

Yle Sápmi čuovui njuolggo striima bokte alimus rievtti duomu cealkima gaskavahku iđida diibmu 8.50. Báikki alde Ohcejogas lei doaimmaheaddji Kaisa Aikio.

Olles striima-sáddaga lea vejolaš geahččat Yle Areenas.

Duopmu: Deanu oalgejogaid ásahusas ja vuođđolágas ruossalasvuođat

Alimus riekti lea hilgon guovtti áššis sivahušaid, mat guske báikkálaš sápmelaččaid vuoigatvuođaid guolástit Deanu čázádahkii gullevaš Ohcejogas ja Veahčajogas. Dáinna láhkái alimus riekti doalahii Lappi gearretrievtti čovdosiid. Alaguoddi gáibidii nuppi áššis báikkálaš sápmelažžii ráŋggáštusa guolástanrihkkumušas. Esko Aikio lei bivdán luosa njáŋggofirpmiin Ohcejogas lobálaš guolástanáigodaga olggobealde borgemánus jagi 2017.

Guollebivdu dan áigge borgemánus lei vuostá stáhtaráđi láhkaásahusa, mii dalle lei fámus. Dát láhkaásahus guoskkai guollebivddu Deanu čázádaga oalgečázádagain.

Alimus riekti árvvoštalai, ahte guolástanáigodahkii guoski láhkaásahus, mii lei fámus dagu áigge, lei ruossalasvuođas báikkálaš sápmelaččaid vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin. Láhkaásahusa njuolggadus ii vuođđolága vuođul guoskaduvvon, ja sivahus guolástanrihkkumušas hilgojuvvui.

Nuppi áššis guolástanláhka ja sápmelaččaid kultuvrralaš vuođđovuoigatvuođat ruossalasvuođas

Nuppi áššis sivaheaddji gáibidii njealji báikkálaš sápmelažžii ráŋggáštusa lobihis guollebivddus. Erke Eriksen, Heidi Eriksen, Kati Eriksen ja Anne Nuorgam ledje guolástan vuokkain ja stákkuin stáhta čázádatguovllus Veahčajogas Meahciráđđehusa lobi haga.

Alimus riekti árvvoštalai, ahte daguid áigge jagi 2017 guolástanlága mielde luosa ja dápmoha goargŋunguvlui gáibiduvvon sierra guolástanlohpi ja dasa gullevaš lohpegeavadagat dagahedje nu mearkkašahtti ráddjehusaid báikkálaš sápmelaččaide, ahte láhkaásaheami guoskadeapmi livččii čielgasit ruossalasvuođas sidjiide vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin.

Guolástanlága njuolggadus guđđojuvvui seamma láhkái vuođđolága vuođul guoskatkeahttá, ja sivahus lobihis bivddus hilgojuvvui.

Áššit gieđahallojedje alimus rievttis ovdamearrádusváidimin, maiguin sivaheaddji ozai nuppástusa gearretrievtti čovdosiidda hoavvarievtti sadjái njuolga alimus rievttis.

"Dovddasta sámiid vuođđolágas nannejuvvon vuoigatvuođaid"

Heidi Eriksen lohká, ahte Suoma stáhta dáinna mearrádusain dovddasta ahte sámiin leat vuođđolágas nannejuvvon vuoigatvuođat ja daid ferte váldit vuhtii maiddái eará lágaid oktavuođas. – Sámit dávjá vajálduvvet Suomas. Ii gosge guovllus Suomas stáhta leat váldán háldui nu olu eatnamiid ja čáziid nu mo Sámis, Eriksen dadjá.

"Dás lea stuorra vuoiŋŋalaš váikkuhus, mii buktá doaivaga"

Áššáskuhtton guollebivdit leat šaddan vuordit alimus rievtti duomu guhká. Kati Eriksen dadjá, ahte ii oro velge áddemin dan, ahte sii vuite.

– Lean giitevaš, ahte čáhcegáttesámiid vuoigatvuođat leat nannejuvvon. Jáhkán ahte dán duomus boahtá leat stuorra váikkuhus duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargui, dadjá Kati Eriksen.

– Hálešteimmet dan birra, ahte mo geavvá jus mii dáhpet. Livččiimet joatkán doalvut ášši internašunála duopmostuoluide. Doppe ášši livččii bistán hui guhkká ja ádjánan ain, dadjá Kati Eriksen.

Ilu gatnjalat fieradit muođuin. Heidi Eriksen oaivvilda, ahte duopmu nanne sámiid rivttiid.

– Juohke sajis sámiid rivttiid geahččalit sihkkut eret ja dál dát nannejuvvo, ahte mis lea riekti bivdit joga. Suoma alimus riekti lea dál nannen sámiid rivttiid ja dulkomiid, dat lea stuorra ášši. Dán sáhttá veardidit maiddái Norgga ja Ruoŧa stuorra gearretáššiide, dadje Heidi Eriksen.

– Gal dás lea mearkkašahtti váikkuhus dábálaš sámiid eallimii go min áššiid geahččalit olggobealde stivret. Dás lea stuorra vuoiŋŋalaš váikkuhus, mii buktá doaivaga, dadjá Heidi Eriksen.

Heidi Eriksen: "Stuorra mearkkašupmi juohke áidna sápmelažžii"

Heidi ja Kati Eriksen salluba nubbi nuppi njuolggosáddaga loahpas go illudeaba váidagiid hilguma.

– Mun ieš in leat jurista muhto min joavkkus leat máŋga juristta geat lohket ahte dás sáhttá leat stuorra mearkkašupmi buot láhkaásahusaide. Dát lea eandalit čáhcegáttesámiide vuoitu, Kati Eriksen lohká.

Doavttir Heidi Eriksen oaidná dás stuorra mearkkašumi.

– Lean barggu olisge gullan olbmuid hállamin ahte guollebivdu ii leat beare guollebivdu. Sámit leat sihkastuvvon eret ovdamearkka dihte mehciid guoski lágain de dás gal lea stuorra mearkkašupmi juohke áidna sápmelažžii. Dát addá doaivaga sámiid vuoigatvuođaid nannemis.

Ášševuoddji: "Ii vel diehtu váikkuhago duopmu boahtte geasi bivdui"

Ášševuoddji Markku Fredman ii máhte vel dadjat dan, ahte mo alimus rievtti duopmu boahtá váikkuhit sápmelaččaid guolástanrivttiide boahtte geasi.

– Njuolggadusat mat guskket guollenáliid dorvvasteapmái, galget čuovvut vuođđolága. Šaddá hoahppu oažžut ođđa njuolggadusaid fápmui. Váttis dadjat mo dat ášši manná boahtte geasi, dadjá Fredman.

Jurista Anne Nuorgam: "Jáhkku Suoma duopmostuollui ii jávkan dál"

Jurista Anne Nuorgam lei okta sis, guhte lei áššáskuhtton bivdoáššsis. Nuorgam jáhkká, ahte duopmu boahtá váikkuhit sápmelaččaid luossabivdui Deanu čázádagas.

– Dát duopmu oaivvilda dan, ahte sámiin lea ovdamunni Deanu luossabivdui. Suomas ferte nuppástuhttit lágaid, ahte dat čuvvot dán ovdamearkaduomu. Sávan, ahte dás leat buorit váikkuhusat ja bastit heivehit dán ja geavahit ávkin. Jáhkku Suoma duopmostuollui ii jávkan dál, dadje Anne Nuorgam.

Dutki: "Stuorra ášši sámi vuoigatvuođaide boahttevuođas"

Ohcejohkalaš Esko Aikio lea maid duđavaš alimus rievtti dupmui.

– Ferte leat duođai duhtavas, go alimus riekti nie guhkká suokkardalai ášši ja bođii dán oaivilii. Dás maŋŋá sámiid bivdovuoigatvuođaid ii sáhte njuolggadusaiguin ráddjet mo beare. Ferte min vuoigatvuođaid váldit vuhtii. Boahtá sihkkarit guoskat earáge surggiid, arvala Aikio.

Dutki Piia Nuorgam oaidná duomus stuorra mearkkašumi boahtteáigái.

– Lean maiddái hui duđavaš ja giitevas sidjiide ahte gillejedje doalvut ášši, go dát boahtá leat stuorra ášši sámi vuoigatvuođaide boahttevuođas, dadjá dutki Piia Nuorgam.

Kati ja Heidi Eriksen duđavaččat dupmui

Báikki alde Ohcejoga musihkkadálus leaba Kati Eriksen ja Heidi Eriksen. Gáiddusin duomu leat čuovvume Anne Nuorgam, Esko Aikio ja ášševuoddji Markku Fredman.

Kati ja Heidi Eriksen leaba duđavaččat dupmui.

– Ferten lohkat, ahte ii leat vel mearrádus vudjon vuoigŋasiidda. In jáhkkán ná geavvat. Jáhkkemeahttun! Vuittiimet guktuid áššiiguin. Gal orru nu, ahte dát sáhttá dárkkuhit ahte dilli rievdá dás ovddos, dadjá Kati Eriksen.

– Ahte oažžut vuoigatvuođa, de orru ahte Suoma alimus riekti lea sápmelaččaid rivttiid nannemin, dat lea stuorra ášši, dadjá Heidi Eriksen.