Sámedikki ságadoalli deattuha, ahte bottu váldin duohtavuođa- ja soabadankomišuvnnas lea dál dehálaš: "Rievdadusaid ferte dahkat"

Suoma Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso lea moadde beaivve dál čuvvon duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna barggu hástalusaid. Juuso muitala, ahte komissára Miina Seurujärvi eretcealkin bođii vuorddekeahttá vuossárgga eahkedis lágiduvvon Sámedikki ja komišuvnna gaskasaš dilálašvuođas.

Sámedikki stivra gearggai vehá ságastallat komišuvnna dilis stivrračoahkkimis maŋŋebárgga. Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso áigu ordnet ságastallamiid buot oassebeliid gaskkas.

– Mii fertet Sámedikki stivrrain bastit buorebut gieđahallat ja ságastallat dás buorit áiggiin. Seammás mii fertet buot oassebeliid gaskkas ságastallat, ahte guđe ládje komišuvnna barggu sáhttá joatkit dahje makkár doaibmabijuid mii galgat ovttasráđálaččat mannat, muitala Juuso.

Beaivvi ságat

Komišuvnna barggus leat boahtán ovdan máŋggalágan ákkat ja sivat, maid dihtii Seurujärvi maiddái hálidii earránit iežas luohttámušdoaimmas. Juuso muitala, ahte lea gullan sivain njuolga komissárain, muhto lea maiddái čuvvon, mii medias muitaluvvo.

– Resurssat ja oanehis áigi orru leamen dušše okta unna oasáš mu bealljái. Orru ahte eanet hástalusat leat komišuvnna bargovuogis ja -plánain. Dien hástalusa čoavdin orru leamen stuorimus ášši, oaidná Juuso.

• Loga lasi: Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čállingoddi doarju earránan komissára Miina Seurujärvi oainnuid – eará komissárat hirpmástuvvan

Ášši guorahallet ovttas Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja stáhtaráđi kansliijain

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna lea ásahuvvon ovttas Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja stáhtaráđi kansliijain. Komišuvdna álggahii barggus golggotmánus 2021.

Ieš válmmaštallanproseassa lei Juuso mielas guhki ja bušeahta birra ságastallui olu juo dalle. Juuso muitala, ahte Sámedikki beales sii gáibidedje mandáhtii dan, ahte komišuvnnas galgá leat vejolašvuohta bivdit lasi áiggi ja resurssaid, jus dan oidnet dárbbašlažžan.

Maiddái nuortalaččaid ovdaolmmoš ja Sámedikki stivra lahttu Veikko Feodoroff hirpmástuvai Seurujärvi earráneamis. Son oaidná, ahte válmmaštallan bázii váilevažžan, go sii eai ovttas Sámedikkiin ja stáhtaráđi kansliijain beassan oktasaš oidnui das, makkár komišuvnna barggus šaddá ja mo dat ovddiduvvo.

– Válmmaštallan bisttii guhká ja máŋga ášši leat válmmaštallon funet. Mus lei stuorát fuollan dat, ahte čállingoddái ledje mu mielas hui uhcán resurssat, oaidná Feodoroff.

• Loga lasi: Saaʹmi ouddooumaž hamstõõvvâm komissaar Miina Seurujärvi tuʹmmstõõǥǥâst: “Feʹrttai tuõđi smiõttâd, lij-a vueiʹtlvaž juäʹtǩǩed komissio tuej”

Raba gova stuorábun

Sámediggi ii leat deaivan komišuvnnain ásaheami maŋŋel, muhto leat gullan plánain, ahte mo sámiin bohtet ovttasbargat. Feodoroff ja Juuso leaba ovttamielalaččat das, ahte bottu váldin lea dál dehálaš.

Juuso muitala, ahte čuovvovažžan Sámediggi, Nuortalaččaid siidačoahkkin ja stáhtaráđi kansliija čoahkkimastet ovttas.

– Rievdadusaid ferte dahkat. Dat geahččaleapmi komišuvnna iehčanas barggus ii oro leamen doarvái buorre dásis. Mii fertet sihkkarit geahččat, makkár rievdadusaid dán bargui galgá buktit sisa, dadjá Juuso.

Stáhtaráđi kansliija spesiálaáššedovdi Nina Brander muitala Yle Sápmái šleađgaboastta bokte, ahte sii áigot ságastallat Seurujärvi earus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin juo dán vahkus.

– Mii leat fuolas Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna dilis ja váldit dan duođas. Sávvat, ahte komišuvdna sáhttá joatkit dehálaš barggus ráfis.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Beaiváduvvon 11.5. dii. 13.09 stáhtaráđi kansljiija spesiálaáššedovdi Nina Brander kommeanttain.