Dán áššái beaivádit oanehis ođđasiid.
Lappi ja Avvila álgosiid ođđa njuovahat lea ožžon ruhtajuolludeami mannan vahkus. Lappi bálgosa boazoisit Antti Äärelä muitala, ahte sis lea ulbmilin ahte ođđa njuovahat livčče anus jo jagi geažes.
– Dál go mis lea huksenlohpi ja ruhtadeapmi, de jurddan livčče, ahte jagi geažes čakčat mis lea ođđa njuovahat anus.
Lappi ja Avvila oktasaš boares njuovahat bulii ovddit geasi.
Davvi-Suopma ii leat čálgan pandemiijas seammá bures go riikka eará guovllut. Davvi-Suoma idjadanfitnodagain rehkenaste miessemánus 61 000 idjadeami, mii lea goalmmádasa uhcit go ovdal koronapandemiija. Olles Suomas idjadeamit olle jo measta seammá loguide go jagis 2019.
Loga dárkilut loguid dáppe.
Fuođđoguovddáža vahágiidda vuođđuduvvi spiehkastatlobiigun bivde guokte geatkki, okta Eanodagas ja okta Taivalkoskis. Lobit eai goittotge lean lágalaččat, oaivvilda Davvi-Suoma hálddahusriekti.
Nubbi bivdolohpi lei Eanodahkii Gova-Labba-guvlui, mii lea Natura 2000-guovlu ja nubbi Taivalkoskii, mii fas lea golmma sierra Natura 2000-guovllu lahkosiin.
Suoma luonddusuodjalanlihtu Lappi ja Davvi-Nuortabađaeatnama biret váide spiehkastatlobiin.
Hálddahusrievtti mielde fuođđoguovddáš ii lean dahkan doarvái viiddes Natura-árvvoštallama goabbáge dáhpáhusain. Suoma fuođđoguovddáža mielde guktot lobit geavahuvvojedje nappo daiguin bivde guokte geatkki.
Sirpmá skuvla heaittihuvvo, muitala NRK Sápmi.
Áššis mearridii Deanu gielddastivra vuossárgga, go čavčča rájes skuvllas livčče dušše guokte oahppi.
Skuvla, mas lea ovttasbargu Ohcejoga skuvllain Suoma bealde, lea dehálaš giella- ja kulturguoddi Deanuleagis.
Deanu várresátnejođiheaddji Odd Erik Solbakk lohká NRK Sápmái, ahte jus geasi áigge Sirbmái fárrejit lasi mánát ja dieđihit álgit skuvllas Sirpmás, ferte gielddastivra ođđasit meannudit ruđa Sirpmá skuvlii.
Internašunála Sámi Filbmainstituhta jođiheaddji Anne Lajla Utsi ja filbmabagadalli Amanda Kernell leaba válljejuvvon Academy lahttun. Academy hálddaša Academy Awards, man dovdat buorebut namain The Oscars. Academy lea riikkaidgaskasaš organisašuvdna ja lahttun sáhttet ohcat buot filbmabagadallit miehtá máilmmi. Eaktun lea earret eará ahte guokte lahttu guottihit lahttun ohcci.
Anára gieldda gielddahoavdda virgi lea dál ohcanláhkái. Dálá gielddahoavda Toni K. Laine sirdášuvvá buresveadjinguovllu hoavdan Kanta-Hämei.
Anáris gielddahoavdda gelbbolašvuođagáibádussan lea heivvolaš bajit allaskuvladutkkus, buorre almmolaš hálddahusa ja -ekonomiija áddejupmi ja vásáhus hovdemis.
Virgi lea ohcanlahkái suoidnemánu 22. beaivvi rádjái.
Buot sámegielddat leat juogo ožžon dahje oažžumin dán jagi bealde ođđa gielddahoavdda.
Ohcejoga ođđa gielddahoavda álggahii barggustis álgojagi, Eanodahkii válljejuvvui ođđa gielddahoavda ovdal jonssoda, Soađegilis mearridit gielddahoavdda virgádeames dán vahku duorastaga 30.6. ja Anáris ohcet dál ođđa gielddahoavdda.
Anára márkanis lea jođus Elisa doarjjastašuvnna fuolahanbargu, mii soaitá dagahit hehttehusaid telefonoktavuođaide.
Fuolahanbargu bistá sullii gittá diibmu 18.00 rádjái odne.
Jus oktavuođain leat hehttehusat, ávžžuhit mannat guhkkelabbos Anára márkana doarjjastašuvnnas, vai telefon válddášii oktavuođa nubbi stašuvdnii. Telefona sáhttá maid bidjat ođđasit johtui, vai dat ohcá ođđa doarjjastašuvnna ođđa sajis.
Dán geasis šaddá buorre luomegeassi, árvala Luondduriggodatguovddáš. Luopmániid lieđđun leamaš čuovvunbáikkiin juobe earenoamáš valjis.
Luondduriggodatguovddáža spesiáladutki Rainer Peltola muitala, ahte luopmána lieđđun lea nohkan Mátta-Lappis ja farggabeliid maid davvelis.
– Lieđđun leamaš valjis, juobe earenoamáš valjis dihto guovlluin. Muhto dan ii vel dieđe, mo gavjen lea lihkostuvván, ovdalgo leat ožžon doarvái dieđuid bihciriin, Peltola lohká.
Čuovvovaš vahkut čájehit, makkár muorjegeassi duođain šaddá. Peltola muitala, ahte šaddu ii lihkostuva nu bures jus leat idjabuollašat. Maid goikkisvuohta váikkuha šattu lihkostuvvamii.
Sarriha ja joŋa lieđđumat leat dábalaš dásis.
Avvila Boles oažžu ođđa virgedoaibmadálu. Seamma giddodahkii boahtá rádjegozahusa virgeoapmáhaččaid doaibmasadji. Áššis dieđiha huksejeaddjifitnodat Senaatti-kiinteistöt.
Dállu huksejuvvo Avvilii soahteveaga guvlui Saarineitamogeidnui. Oktasaš doaibmasajit maiddái buoridit bolesa ja rádjegozahusa ovttasbarggu.
Eananhuksenbarggut álggahuvvojit dalán ja ollisvuohta galggašii leat dálá árvalusaid mielde gárvvis jagi 2023 čakčamánus.
Bolesa dálá doaibmasadji lea Avvila guovddážis, 80-logus huksejuvvon stáhta boares virgedoaimmahatdálus. Dat eai goittot deavdde dálá áigge bolesdoaimma gáibádusaid.
Dihtosis-prošeavtta vaikkuhusa dutkan pro gradu -bargu čujuha, ahte sápmelaččaid birra lea menddo unnán diehtu ja dat dagaha earret eará givssideami ja rasismma. Áššis muitala Sámedikki nuoraidráđđi dieđáhusastis.
Dihtosis-prošektii gullet earret eará skuvlagalledeamit, main sámenuorat leat johtán miehtá Suoma skuvllain muitaleamen sápmelaččaid birra.
Dutkamuššii oassálastan oahpaheaddjit ovdanbukte, ahte Dihtosis-prošeakta lea dárbbašlaš ja dat lea dehálaš veahkki maiddái dieđu gávdnama váttisvuođaide. Hástalus lea goittotge prošeaktalunddot doaimmas dat, ahte dan geavahit dušše dakkár olbmot, geat leat áššis juo beroštuvvan.
Barggus jearahallojuvvui gáiddusin 10 oahpaheaddji, geain lei leamaš Dihtosis-skuvlagalledeapmi luohkástis.