Ruoŧŧa lea dál oažžume leavttu sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargui, go kommišuvdnii nammadedje mannan bearjadaga lahtuid.
Soabadankommišuvnnas leat oktiibuot 13 lahtu oktan jođiheaddjiin, ja sii ovddastit nu historjjádutkama, sámedutkama go maiddái láhkasuorggi. Nammademiid leat dahkan Ruoŧa kulturministeriija ja Sámediggi ovttas.
Kommišuvnnas leat mielde earret eará sámegiela professor Mikael Svonni ja sámerivttiid áššedovdit Eivind Torp ja Marie B. Hagsgård.
Okta nammaduvvon lahtuin lea Sámi allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars. Vars muitala NRK Sápmái, ahte smiehtai dárkilit, ahte duostágo searvat kommišuvdnii. Norgga beale sápmelažžan Vars maid vihkkedalai, ahte dovdágo son doarvái bures Ruoŧa beale historjjá.
– De gávnnahin goit loahpas, ahte jus mun in vuolgge, de gii de manašii. De goit šattai jurdda, ahte ammahal sámi láhkačeahppi berre leat doppe fárus, dadjá Vars.
Kommišuvdna ii leat vel geargan álggahitge, go okta nammaduvvon lahtuin lea cealkán iežas eret. Dáiddár Britta Marakatt-Labba almmuhii dán vahkus, ahte ii sáhte searvat kommišuvdnii persovnnalaš sivaid geažil.
SVT Sámi neahttasiidduin sáhtát oahpásmuvvat dárkileappot soabadankommišuvnna lahtuide.
Vars rámida kommišuvnna gelbbolašvuođa
Ruoŧa bealde sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargu galgá leat gárvvis juovlamánus 2025. Kommišuvnna ulbmilin lea kártet ja guorahallat sámepolitihka historjjálaš perspektiivvas ja dan čuovvumušaid sápmelaččaide. Dat galgá maid dahkat evttohusaid doaibmabijuin, mat ovddidit soabadeame ja eallinfámolaš sámeservoša vuođđudeami ja ovddideami.
Laila Susanne Vars oaivvilda, ahte golmma jagis gal olle olu, muhto dat lea goit oanehis áigi.
– Go lea sáhka das, ahte olles álbmoga historjjá guorahallat ja mot stáhta lea meannudan sámi álbmoga, dat leat hui ollu stuorra ja viiddis gažaldagat, dadjá Vars.
Vars ii dieđe vel mot bargu dál ovdána, go kommišuvdna lea easka nammaduvvon. Son goit rámida kommišuvnna gelbbolašvuođa.
– Gokko mu gelbbolašvuohta ii soaitte leat nanus, de doppe goit leat earát geat máhttet dan historjjálaš beali. Ja máŋgasiid dáin kommišuvnna lahtuin dovddan ovdalaččas. Dat lei munnje goit hui illudahtti, go oainnán, ahte doppe leat nanu sápmelaččat, dadjá Vars.
"Ruoŧas fertejit váldit oahpu Suoma ja Norgga kommišuvnnain"
Norggas soabadanbargu lea vuolgán johtui jo jagis 2018. Norgga duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna galgá gárvet loahpparaportta geassemánu álgui jagis 2023.
Suoma bealde duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna álggahii barggus juovlamánus 2021 ja dat galggašii geargat bargguinis jagi 2023 lohppii.
Laila Susanne Vars oaivvilda, ahte golmma Davviriikkas leat hui iešguđetlágan kommišuvnnat. Son jáhkká, ahte Ruoŧa bealde sáhttet váldit oahpu Suoma ja Norgga kommišuvnnain, amas bártidit.
– Okta ovdamunni mis lea dat, ahte mii sáhttit váldit oahpu dáin kommišuvnnain, mat lea jođus. Sihkkarit leat sii bártidan ja vehá váldit oahpu das, ahte mii eat gearddut dieid seamma. Diekko lea ovdamunni, ahte boahtá maŋemuš, ahte sáhttá geahččat, ahte mii dat lea mii ii sáhttán doaibmat nu bures, dadjá Vars.
Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.