Sámediggi čoahkkanii ovdal jonssoha dievasčoahkkimii, gos mearridedje duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna joatkagis.
Sámedikki dievasčoahkkin joatkašuvvá 12 paragráfain, mii guoská Lappi buresveaddjin guovllu sámegiela lávdegotti joavkku. Dasa lassin čoahkkimis gullat vel ságadolliid ja Sámedikki ovddastan lahtuid oppalašgeahčastagaid, eará ovdan boahtán áššiid ja almmuhanáššiid.
Yle Sápmi ii čuovo čoahkkima šat dađi guhkkelii. Sámedikki dievasčoahkkima sáhttá geahččat Zoom-streama bokte. Yle Sápmi giitá buot lohkkiid ja sávvá buori mihcamára!
Tuomas Aslak Juuso ođđa evttohus vuoitá stivrra evttohusa.
Dat dárkkuha dan ahte Sámediggi doarju duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkima. Sámediggi ordne borgemánus gáiddusin liigečoahkkima, mas válljejit guokte ođđa komissára.
Juha-Petteri Alakorva ja Ulla-Maarit Magga guođđiba sierraoaivila áššis.
Tuomas Aslak Juuso evttohus vuoitá jienasteami 15-2, eret gávcci jiena.
Sámediggi jienasta vel ođđa evttohusa ja stivrra álgoálgosaš evttohusa gaskkas. Stivrra evttohusa mielde dievasčoahkkin galggašii mearridit guokte ođđa komissára jo otná čoahkkimis.
Irja Seurujärvi-Kari ja Ulla-Maarit Magga geassiba iežaska evttohusaid eret.
Dievasčoahkkin jienasta Tuomas Aslak Juuso evttohusas joatkit kommišuvnna ja Juha-Petteri Alakorva evttohusas bissehit kommišuvnna barggu.
Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso muitala, ahte ráđđádallamiin bohtosin son evttoha dievasčoahkkimii, ahte Sámediggi doarju sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkima.
Evttohusas son maiddái dadjá, ahte Sámediggi vállješii gáiddusliigečoahkkimis borgemánus ođđa komissáraid. Boađus ii leat ovttamielalaš.
Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso muitala, ahte ráđđádallamiid bohtosin son evttoha dievasčoahkkimii, ahte Sámediggi doarju sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkima.
Ráđđádallanboddu nohká diibmu 20.47 ja dievasčoahkkin joatkašuvvá.
Báikki alde leat Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto, Leo Aikio, Juha-Petteri Alakorva, Anu Avaskari, Veikko Feodoroff, Karen-Anni Hetta, Inka Kangasniemi, Tauno Ljetoff, Asko Länsman, Ulla-Maarit Magga, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Aslak Timo Pekkala, Magreta Sara ja Irja Seurujärvi-Kari.
Várrelahtuin čoahkkimis lea mielde Sámmol Lukkari.
Nuoraidráđi ovddasta Janita Känsälä.
Sámedikki dievasčoahkkima ráđđádallanboddu giddejuvvon uvssaid duohken joatkašuvvá ain. Ráđđádallan lea bistán dán muttus jo badjel beannot diimmu.
Dievasčoahkkin doallá dál ráđđádallanbottu duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkagis giddejuvvon uvssaid duohken.
Ságastallan joatkašuvvá ja kommeantasáhkavuoruid bokte áirasat kommenterejit ášši.
Anne Nuorgam lea fuolas evttohuvvon bottu čuovvumušain.
– Jus mii váldit bottu dál, de dat manná čakčii. Jus mii dáhtut fas álbmogis evttohusaid, de mii sirdit fas ovddasvástádusa álbmogii ja mii oktii jo gávnnaheimmet, ahte dat ii leat buorre bargovuohki. Válljemat manašedje loahppajahkái.
Leo Aikio suokkárdallá dan, leago stáhtas resurssaid.
– Oainnán Tuomas Aslak Juuso sáhkavuorus maid dárbbašlaš áššiid, muhto háliidan vel deattuhit, ahte gávdnogo stáhtas resursa dasa? In leat dan birra gullan ja dat lea dat dehálamos ášši, mainna dat jorrá. Dihto sihkkarvuođat galget leat.
Pirita Näkkäläjärvi kommentere maid ja ávžžuha smiehttagoahtit, maid galggašii dás divvut.
– Okta ášši maid lea buorre smiehttat, ahte olgguštatgo mii fas dan ovddasvástádusa servviide? Ii dat leat riekta, ahte mii vuot bidjat dan eaktodáhtolaččaid hárduid ala.
Inka Kangasniemi mielas proseassa fas lea “dihto olbmuide”.
– Dat lea sápmelaččaid proseassa ja dat maid mun lean ožžon, de olbmot vásihit ahte dát ii leat olles álbmogii dát proseassa baicca dušše dihto olbmuide. Mu mielas álbmot galgá beassat váikkuhit dasa ja álbmot lea gárvvis dasa.
Irja Seurujärvi-Kari lohká iežas leat ovttaoaivilis Inka Kangasniemiin.
– Fertet addit vejolašvuođa álbmogii evttohit komissáraid. Sis lea olu buoret válmmašvuohta dál go dalle go dat álggahuvvui.
Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso doallá vel iežas beales sáhkavuoru. Son, dego juo odne máŋgasat, muitala dan mo olbmot leat sutnje váldán oktavuođa. Olbmot leat sunnje lohkan, ahte sávvet proseassa joatkašuvvama vai besset muitalit iežaset vásáhusain. Seammá sullásaš sávaldagain lea odne máŋggat evttohasat muitalan.
– Jus mii dál vuordit hui guhká, de dat dagaha dan, ahte kommišuvdna ii beasa johtui ja plánet dan barggu. Jus mii vuordit čakčii, de olles proseassa bisána ja mo dat bálvala dan mandáhta, jurddahallá Juuso.
Son muittuha maiddái áššis praktihkalaččat. Prosessii lea mieđihuvvon mandáhta jagi 2023 lohpii.
– Ii leat mihkkige sihkkarvuođaid, ahte dát proseassa joatkašuvvá. Stáhtaráđi kansliijas eai leat sáhttán lohpidit, ahte boahtte ráđđehusat bohtet joatkit dán. Dat lea dán ráđđehusa dáhtu čađahit dán proseassa.
– Livččii miellagiddevaš gullat, makkár resurssat mis leat álbmogin geasi áigge bidjat ohcanláhkai komissáraid. Háliidan muittuhiit dan áiggis, ahte háliidan gudnejahttit dieid, geaid mielas ii galgga dál joatkkit dainna proseassain.