Oanehaččat Sámis: Šaddágo Áillohačča Sámiid eatnan duoddariid -luođis álbmotluohti? | Sámi artisttat ožžot saji Meidän Festivaalis | Ulla Pirttijärvi ja Ulda rahpet Etno-Espa Helssegis

Šaddágo Áillohačča Sámiid eatnan duoddariid -luođis álbmotluohti?

Sámi čearddalaš dovddaldagaid lávdegoddi evttoha sámi álbmotluohtin Áillohačča, Nils-Aslak Valkeapää, Sámieatnan duoddariid luođi. Áššis čálii vuosttasin Ávvir.

Sámi čearddalaš dovddaldagaid lávdegotti lahttu Ol Johan Gaup dadjá Buorre iđit Sápmi -sáddagis ahte, Áillohačča Sámi eatnan duoddariid lea bivnnut ja dovddus luohti miehtá Sámi.

Gaup namuha, Sámi álbmotluođi galgá sáhttit juoigat dušše luohtin, dahje muhtin dajahusaiguin dahje buot dajahusaiguin.

Sámiid konfereanssa áššelisttus čielgá, ahte sámi álbmotluođi galgá sáhttit juoigat dušše luohtin, dahje muhtin dajahusaiguin dahje buot dajahusaiguin. Luođi dajahussan mearriduvvojit Áillohačča, Nils-Aslak Valkeapää, jagi 1996 čállojuvvon dajahusat, maid son lea almmustahttán jagi 1999 girjjistis Girddán, seivvodan. Luođi šuokŋan fas evttohuvvo nuohtta, man Nils-Aslak Valkeapää ieš lea bádden jagi 1978, ja mii lea oahpis miehtá Sámi.

Sámiid 22. konferánsa mearrida sámi álbmotluohteáššis Váhčiris borgemánu 10.-11. beivviid. Sámi eatnan duoddariid lea jorgaluvvon maiddái mátta-, julev-, anáraš- ja nuortalašgillii.

Nuortalašgillii luođi leat jorgalan Tiina Sanila-Aikio ja Pauliina Feodoroff, anárašgillii Mikkal Morottaja, julevsámegillii Valborg Mangs Märak ja máttasámegillii Siri Kappfjell Päiviö, Maja Lisa Kappfjell ja Eli Kappfjell.

Sámi artisttat ožžot saji Meidän Festivaalis

Sámi artisttat ožžot saji Meidän Festivaali -musihkkadáhpáhusas boahtte vahkkoloahpa. Festiválii servet ráp-artista Ailu Valle ovttas DJ Uyarakqiin. Juoigi Petra Biret Magga-Vars ja Pirita Näkkäläjärvi fas loahpaheaba festivála. Meidän festivaali lágiduvvo Tuusulanjärvi birrasis Uusimaas, ja dat nohká suoidnemánu maŋimuš beaivve.

Ulla Pirttijärvi ja Ulda rahpet Etno-Espa Helssegis

Ulla Pirttijärvi & Ulda rahpet Etno-Espa vahku geažes Helssegis. Vuossárgga borgemánu vuosttas beaivve álgá logi beaivásaš Etno-Espa, mii buktá guovdu Helssega álbmotmusihka ja máilmmemusihka konsearttaid.

Konsearttat lea nuvttá ja dáhpáhusa 30-jagidoaluid rahpet Ulla Pirttijärvi & Ulda. Espa lávddi maŋimuš konsearttas fas juoigá John André Eira Gabba-joavkkuinis borgemánu 10. beaivve.

Lasi dieđuid dáhpáhusas gávnnat Etno-Espa neahttasiiddus.

Eanodagas oalle buorre sámeoahpaheaddjidilli – ohcet goit velá ovtta diibmooahpaheaddji

Eanodaga gielddas lea oalle buorre dilli sámegielaoahpaheaddjiid dáfus.

– Boahtte čakčii galggašedje gávdnat velá ovtta diibmooahpaheaddji sámegiela oahpahussii, dadjá hálddahuslaš rektor Riitta Peltovuoma Eanodaga gielddas.

Diibmooahpaheaddji dárbbašuvvo Heahtá skuvlii ja son boahtá oahpahit sámegiela sierra ahkeluohkáide.

Eanodagas leat oktiibuot 34 sámegiela lohkki ja 30 oahppi sámegielat oahpahusas.

Eanodagas eai leat áican maŋŋedoarggástusaid

Eanodagas eai leat áican šat eanadoarggástusaid bearjadaga maŋŋá. Seismologiija instituhta mielde Suomas eana doarggista dábálaččat dušše oktii. Mannan vahku bearjadaga Eanodagas vuhttui 2,8 magnituda eanadoarggástus lahka Heahtá giliguovddáža. Doarggástusa áice vel 100 kilomehter duohken doarggástusa guovddážis.

Ruošša árktalaš nihkkel soaitá fievrriduvvot Afrihkkái

Máilmmi stuorámus nihkkelbuvttadeaddji Nornickel Ruoššas ráhkkana fievrridit nihkkela Davvi-Afrihkkái, muitala fitnodaga fievrridanossodaga jođiheaddji Ravil Nasybullov. Dán dahket, jus Eurohpá heaitá oastimis Ruošša nihkkela soađi geažil. Áššis muitala Barents Observer -neahttaaviisa. Vladimir Potanin eaiggáda stuorra ruvkkiid Ruošša boaittobeal árktalaš guovllus, ja nihkkela lávejit fievrridit Taymyrnjárggas Murmánskii ja doppe fas ovddos guvlui Rotterdamii ja eará Eurohpá hámmaniidda. Nornickel-fitnodagas ballet, ahte Eurohpá ráddjehusat váikkuhit dáláš nihkkeljohtui Eurohpá márkanis ja danin smihttet ođđa fievrridanvejolašvuođaid.

Fuođđu geasserehkenastin lea álgán

Mannan lávvardaga leat rehkenastigoahtán fas eanalottiid ja fuođđuid, almmuha Luondduriggodatguovddáš. Bargu bistá borgemánu 7. beaivvi rádjai. Rehkenastimii gullet beahceloddi, hurri, bakku ja rievssat ja daid lassin vel vuovdemeahkástat, njoammil ja guovža. Rehkenastimat muitalit earret eará, mo bessen lea lihkostuvvan ja makkár dilit náliin leat. Rehkenastimiid dahket eaktodáhtolaččat.

Poava ánui ándagassii girku vearrodaguid Kanádas

Poava Franciscus lea átnon ándagassii vearrodaguid, maid eamiálbmotmánáide dahke katolalaš girku skuvllain Kanádas. Poava dagai dán vuorddálmas dagu dilálašvuođas Ermineskin ovddeš reserváhta katolalaš skuvlla lahkosis. Poava logai katolalaš girku duššadan eamiálbmogiid kultuvrra. Poava dajai iežas sakka moraštit dan, mo mánáiguin lea meannuduvvon. Son sávai ándagassiiaddojumi ja soabadeami. Ándagassii átnuma ledje gullamin máŋga duhát eamiolbmo, sihke illasteamis ceavzán olbmot ja maiddái sin oapmahaččat.

Meahciráđđehus divoda Rádje-Jovsset ássangietti – mirkkolaš kreosohtahirssaid burget

Meahciráđđehus divoda ráhkkanusárbebáikki, Rádje-Jovsset ássangietti, Urho Kekkosa álbmotmeahcis. Lohttujohgátti šillju Ruošša rájá lahkosis ii leat rievdan 1900-álggu rájes. Dat lea bures seilon ovdamearka dološ ássanbáikkiin Sámis. Báikki ássi guovttos Joosef Sallila ja Matilda Lehikoinen fárriiga Lohttujoga dearpmi ala 1910 sulaid ja huksiiga máŋga vistti logi jagis. Ealáhussan soai rokkaiga golli, barggaiga bohccuiguin ja bivddiiga skálžžuid.

Divodanbarggut álget borgemánu álggus ja bistet gitta čakčii. Báikki sáhttá liikká galledit olles áiggi. Stobu ja sávnni robiid, seinniid ja vuođuid divodit, go daid muorraráhkadusain lea geavahuvvon mirkkolaš kreosohtagallehuvvon muorra. Dasa lassin divvot gáhtuid ja barget eanabargguid.

Ohcejoga gielddahoavda lea ohcan gielddahoavdan Anárii

Filosofiija magisttar, Ohcejoga gielddahoavda Taina Pieski lea okta sis, geat leat ohcan Anára gielddahoavdan. Ohcanáigi nogai mannan bearjadaga ja gielddahoavdda rabas virgái ohce 23 olbmo.  Taina Pieski válljejuvvui Ohcejoga gielddahoavdan ođđajagimánus nu ahte son leamaš dál farga jahkebeali Ohcejoga gieldda alimus virgeolbmo doaimmas.  Anára gielddaráđđehus rabai gielddahoavdda virggi go dálá gielddahoavda válljejuvvui eará doibmii Mátta-Supmii. Gielddaráđđehus lea mearridan ahte gielddahoavdda virgái lea vel vejolaš addit miehtama dán mánu 29. beaivvi rádjai.