Sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi (sode) skuvlema nannejit sámegiela ja -kultuvrra oahpuiguin guovtti sierra skuvlenfidnu bokte.
Oulu universitehta Giellagas-instituhtta oažžu miljon euro stáhtadoarjaga oahpahus- ja kulturministeriijas sosiála- ja dearvvašvuođabargiid ja -studeanttaid sámegielaoahpuid lágideapmái. Oahput álget čakčat 2023 ja dat bistet jahkái 2026.
Seammás maiddái Lappi ámmátallaskuvla fidne 918 000 euro doarjaga sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi sámegiela - ja kulturskuvlejumi ovddideapmái ja ollašuhttimii.
Skuvlejumiid ulbmilin lea lasihit sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiid meari ja buoridit maiddái bargiid sámekultuvrra máhtu. Sámegielat bargiid vátnivuohta hehtte sámegielat bálvalusaid ovddideami.
Oahpuid plánejit ovttas sámeservodagain
Giellagas-instituhta fidnu bokte lea njealji jagi áigge vejolaš skuvlet oktiibuot 85 oahppi. Giellagas-instituhta hoavda Anni-Siiri Länsman jáhkká, ahte prošeakta šaddá hui miellagiddevaš ja boahtá sihkkarit váikkuhit maiddái giellaoahpahussii.
– Lea sáhka maiddái das, ahte mii eat oahpat dušše giellaoahpa, muhto dakkár sápmelaš hupmanvuogi ja mo olbmuiguin láhttet ja háleštit. Mii šaddat dál dárkileappot smiehtadit, mo sápmelaččat gulahallet gaskaneaset ja mo lea vuogas lahkonit dakkár hearkkes ášši, makkár sániid mii geavahit ja mainna lágiin mii hupmat daid birra, čilge Länsman.
Oahpahus lágiduvvo oalle olu gáiddusin, muhto maiddái lagaš oahpahussan. Sámegielaid oahpahusas vástida Oulu universitehta. Veahkkin oahpuid leat lágideame Lappi universitehta ja maiddái Sámi oahpahusguovddáš. Dasa lassin mielde leat maiddái Oulu ja Lappi ámmátallaskuvllat ja Diakonia-ámmátallaskuvla.
Oulu universitehta lágida sode-suorgái heivehuvvon anáraš- ja nuortalašgiela vuođđo- ja ávnnasoahpuid vierisgielagiidda. Anárašgiela oahpuin fidnu ovttasbargá Sámi oahpahusguovddážiin. Dasa lassin ordnejuvvojit davvisámegielat oahput dakkáriidda, geat juo máhttet giela. Lappi universitehta fas vástida oahpuin, mat gusket sápmelaš kultuvrii ja servodahkii sode-barggus.
Länsman muitala, ahte fidnu ulbmilin lea ráhkadit sode-suorggi sátnelisttuid. Dasa lassin sii áigot viežžat veahki maiddá Norgga bealde SANK:s ja Sámi allaskuvllas
– Mii háliidit plánet dáid oahpuid ovttas sámeservodagain ja dearvvašvuođasuorggi olbmuiguin. Mis lea hui olu giellaovddideapmi dán sode-suorgái juohke sámegillii, deattuha Anni-Siiri Länsman.
Lappi ámmátallaskuvla fokusere sode-bargiid kulturmáhtu buorideapmái
Lappi ámmátallaskuvlla fidnu ollašuhtto ovttas Oulu ámmátallaskuvllain ja Diakonia-ámmátallaskuvllain.
Dárkkuhus lea plánet, geahččalit ja ollašuhttit sode-suorgái oahppoollisvuođaid ovttas áššedovdiiguin ja oassebeliiguin, geat dovdet sámekultuvrra ja servoša iešvuođaid. Ulbmil lea skuvlet dakkár sode-suorggi bargiid, geat barget sápmelaččaiguin sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde, ja suorggi studeanttaid.
Skuvlejupmi ollašuhtto rabas ámmátallaskuvlla bokte, muitala Lappi ámmátallaskuvlla máhttinhoavda Seija Taattola.
– Dat addá skuvlenvejolašvuođa sihke bargiide ja ámmátallaskuvllaid studeanttaide miehtá Suoma.
Fidnu lea plánejuvvon Giellagas-instituhta fidnuin oktanaga. Giellagasa fidnus deattuhit viiddes giella- ja kulturskuvlejumiid, go ámmátallaskuvllaid fidnus ovddidit skuvlejumiid, maiguin sáhttet dievasmahttit kulturmáhtu ja eará erenoamáš dáidduid.
Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.