Ongelmana on varsinkin eri petolajien ja -määrien vaihtelu ja epätasainen jakautuminen eri puolilla poronhoitoaluetta.
Norberg painottaa, että valtion tulisi siirtää petotutkimuksen painopistettä ja resursseja juuri poronhoitoalueelle.
Ruotsissa petotutkimus Suomea edellä
Ruotsin petotutkimuksessa on käytössä paljon enemmän resursseja ja siellä petojen vaikutusta poronhoitoon on tutkittu monipuolisesti erityisesti ilvesten ja ahmojen suhteen. Yksi osa-alue on petojen ravintotarpeen selvittäminen.
- Esimerkiksi karhututkimuksessa on pannoitettu samalla alueella karhuja ja poroja ja tarkkailtu, mitä karhu valitsee ravinnokseen. Ruotsissa laajasti tehtyä tutkimusta voidaan jossain määrin hyödyntää myös Suomessa, mutta liiallisia yleistyksiä ei toki voida tehdä. Siksi olisikin tärkeää lisätä tutkimusta Suomessa, jotta otannan kasvaessa petoyksilöiden ravintotarpeista voitaisiin laskea tarkempia keskiarvoja, toteaa Norberg.
YLE Saame/ Ailu Valle