Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi pitää itsestään selvänä sitä, että niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin kaivoslakien tulee olla sellaisia, jotka suojelevat saamelaisten oikeuksia. Näissä asioissa saamelaiskäräjät voivat yhdessä tuoda esille mielipiteensä yhteistyöelimen, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston, kautta.
Näkkäläjärvi on kuitenkin varovainen sanoissaan eikä halua kommentoida sen tarkemmin Pohjois-Ruotsin kaivosvastaisia mielenosoituksia.
- Minulla on aina ollut se periaate, etten sekaannu Norjan, Ruotsin tai Venäjän saamelaisasioihin. Jos meidän pitää antaa joku näkemys asiaan, niin se tapahtuu kaikkien saamelaiskäräjien yhteistyöelimen, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston, kautta. Siellä voimme muotoilla näkemyksiä sellaisiksi, jotka tyydyttävät kaikkia saamelaisia.
Suomen kaivoslaki velvoittaa huomioimaan saamelaiset
Suomeen tuli äskettäin voimaan uusi kaivoslaki. Uuden lain voimin Saamelaiskäräjät on tehnyt valituksen neljästä kullankaivuuluvasta, jotka TUKES myönsi Inarin kunnan alueelle vuosi sitten. Rovaniemen hallinto-oikeus kumosi lupapäätökset. Nyt TUKES ja kaivuuluvan hakijat ovat vieneet asian Ylimpään hallinto-oikeuteen. Nyt onkin hyvä kokeilla miten hyvin laki suojelee saamelaisten oikeuksia.
- Sehän on selvää, että kaikissa maissa tulisi olla sellainen kaivoslaki, joka suojelee saamelaisten oikeuksia. Suomen uuteen kaivoslakiin olemme saaneet muutaman lainpykälän, joiden pohjalta turvataan saamelaisten oikeudet. Nyt laki on testissä ja näemme, miten se toimii käytännössä, kertoo Näkkäläjärvi.