Sápmi
Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Professoreilla eri näkemykset saamen kielten elvyttämisestä

Kaksi professoria ovat tällä viikolla tuoneet esille mielipidekirjoituksissaan erilaisia näkemyksiä kielipesätoiminnasta. Saamen kielen professori kaipaa kielipesätoiminnan vakiinnuttamista. Yleisen historian professorin mukaan taas lapset joutuvat kielipesissä pakolla oppimaan saamen kieltä ja haluaisi lapsiasianmiehen heräävän asiaan.

Anárašgielat giellabeassi Anáris
Kielipesät ovat vähemmistökielille toteutettu päivähoito, mikä tekee uhanalaisten kielten oppimisen äidinkielen tasoiseksi silloin, kun vanhemmat eivät ole pystyneet sitä kotona opettamaan Kuva: Yle Sápmi
  • Susanna Guttorm
  • Sara Wesslin

Oulun yliopiston saamen kielen professori Ante Aikio kirjoitti tiistaina mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin, jossa hän näkee, että saamen kielten elvyttäminen on vaakalaudalla. Jos hallituksen ehdottama kielipesärahoituksen vähentäminen 150 000 eurolla toteutuu, on mahdollista että jopa puolet toiminnassa olevista kielipesistä joutuu lopettamaan toimintansa.

Aikion mukaan kielipesätoiminta on ainoa tapa säilyttää saamen kieliä ja, että kielipesät ovat erityisen tärkeitä varsinkin kaupungeissa, joissa suurin osa saamelaislapsista tänä päivänä asuu. Hän mainitsee kirjoituksessaan, että kielipesätoiminnan rajoittamisella on suuri merkitys saamelaisille ja saamen kielten elvyttämisohjelman tavoitteet ovat jäämässä vain korupuheeksi.

Aikio nuhtelee Suomen valtiota tällaisesta toimintatavasta, kun ottaa huomioon millaisin toimin valtio aikoinaan melkein hävitti kokonaan saamen kielet.

"Lapsille ei tule pakkosyöttää kieliä"

Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela innostui kommentoimaan Aikion mielipidekirjoitusta tämän päiväisessä Helsingin Sanomissa. Hän moittii kielipesätoimia siitä, että lapsille pakkosyötetään keinotekoisesti kieltä, jota joku esivanhemmista on puhunut. Hänen mielestään on eri asia, jos kielen haluaa oppia aikuisena.

Korpela ihmettelee ihmisten innostusta elvyttää taantuvia kieliä. Kieli on hänen mielestään vain kommunikaation väline eikä niitä tulisi tehdä kuvitellun identiteetin perustaksi. Hän pyytääkin kirjoituksessaan lapsiasianmiehen puuttumista asiaan.