Saamelaiskulttuurin tutkijat kokoontuvat tällä viikolla Inariin suureen saamen tutkimuksen konferenssiin. Oovtâst - Yhdessä konferenssi on tähän mennessä laajin Suomessa järjestetty kansainvälinen saamelaistutkijoiden tapaaminen ja siihen osallistuu yli 200 tutkijaa Pohjoismaista, Venäjältä ja muista maista.
Saamelaiskulttuurin tutkijoista pulaa
Saamelaisten pitäisi päästä itse vaikuttamaan saamen tutkimuksen sisältöön, kertoo Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman. Länsmanin mukaan saamelaiset pääsisivät vaikuttamaan saamen tutkimukseen, jos tutkimustyöhön rekrytoidaan enemmän saamelaisia ja saamelaisia tutkimuslaitoksia vahvistetaan. Myös pohjoismaiseen yhteistyöhön tulisi kiinnittää huomiota.
- Meillä olisi yhtenä tavoitteena saada pohjoismainen saamen tutkimusohjelma, mikä jakaisi rahaa saamen tutkimukseen. Ja tietysti toivomme, että siellä olisi asiantuntijoita päättämässä ketkä saavat rahoja, mutta siinä olisivat saamelaiset asettamassa niitä tavoitteita ja päämääriä sellaisia tutkimusohjelmaan mihin haluamme, sanoo Länsman.
"Saamen tutkimus näkyviin"
Länsmanin mielestä saamen tutkimuksia pitäisi tuoda enemmän näkyviin. Siksi tällaisia kokoontumisia pitäisi järjestää useammin.
- Ajattelen, että olisi hyvin tärkeää, että me tekisimme saamen tutkimusta näkyvämmäksi. Ja ensimmäinen askel on se, että me alkaisimme järjestämään tosissaan joka toinen vuosi saamen tutkimuksen päiviä, mikä toisi saamen tutkimusta näkyvin mediaan, päättäjille sekä laajemmin tiedemaailmaan.
Seminaarissa käsitellään saamen tutkimuksen uusia käytäntöjä, teorioita ja metodeja. Aiheena on saamen kielten elvytys, alkuperäiskansojen paikannimiin liittyvät kysymykset, perinnetieto, saamelaisoikeudet ja saamelaisten ja suomalaisten kohtaamisten historia.
Seminaari on alkanut keskiviikkona ja kestää perjantaihin saakka.