Tuoreen gradututkimuksen mukaan poromiesten tietoa ei oteta tarpeeksi huomioon, kun viranomaiset tekevät poronhoitoa ja muun muassa suurpetoja koskevia päätöksiä.
Filosofian maisteri Anne-Maria Magga on tutkinut Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa hyväksytyssä gradussaan diskurssianalyysin keinoin sitä, miten saamelaiset poromiehet, luonnonsuojelijat ja maa- ja metsätalousministeriö puhuvat suurpedoista ja niiden suojelemisesta. Magga näyttää gradututkimuksessaan, että eri osapuolien näkemykset suurpedoista ovat suuressa ristiriidassa keskenään.
- Ongelmana on se, että luonnonsuojelunäkökulmasta on tullut yhteiskunnassa niin vahva ettei poromiesten näkemyksiä, roolia ja tietoa pidetä oikeana tietona päätöksenteossa. Poromiesten tietoa ei oteta huomioon tarpeeksi, kun päätetään muun muassa petojen pyyntiluvista. Poromiesten ääni ei kuulu tarpeeksi hyvin päätöksenteossa, kertoo Magga tutkimuksestaan.
"Tieto poronhoidosta puuttuu"
Maggan mukaan poromiesten näkemyksistä tulee ilmi läheinen yhteys petoihin, kun taas viranomaiset ja luonnonsuojelijat näkevät pedot etäisestä näkökulmasta, osana menetettyä, globaalia erämaaluontoa.
- Yhteiskunnalta puuttuu tietoa poronhoidosta ja sen tilanteesta, ja samalla kun puuttuu tietoa, niin ei ole kunnioitusta elinkeinoa kohtaan. Poromiehille ei anneta päätösvaltaa elinkeinoa koskevissa asioissa. He joutuvat seuraamaan vierestä, kun viranomaiset tekevät päätöksiä, jotka koskevat heidän elinkeinoaan.
Magga toi esiin gradututkimuksensa tuloksia saamentutkijoiden Oovtâst-konferenssissa Inarissa viime viikolla. Koko gradu löytyy Oulun yliopiston Giellagas-instituutin sivuilta.