Sápmi
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Helsingin saamenkielinen kielipesä sai ensimmäiset lapset

Helsingin pohjoissaamenkielinen kielipesä avasi ovensa noin viikko sitten. Ensimmäisellä viikolla hoidossa ei vielä ollut lapsia, mutta vähitellen kielipesä alkaa täyttyä.

Máttabiegga-kielipesä Helsingissä
Helsingin kielipesäryhmässä olisi tilaa kahdeksalle lapselle, mutta nyt vielä Áile Kirste ja Eemil ovat kahdestaan. Kuvassa myös lastenhoitaja Sivi Jomppanen. Kuva: Pentti Pieski
  • Sanna Vilkman
  • Maiju Saijets

Helsingin pohjoissaamenkielisessä Máttabiegga-kielipesässä (su. Etelätuuli) on hyvin tilaa leikkiä. Helsingin kielipesäryhmässä olisi tilaa kahdeksalle lapselle, mutta nyt vielä Eemil ja Áile Kirste ovat kahdestaan.

Jotkut ovat jo pilkanneet sitä, että Helsingissä on viime viikolla alkanut toiminta, jolle on vähän tarvetta. Helsingin City-Sámit -yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Pieski ei jaa tätä käsitystä.

- Kyllähän kielipesälle on tarvetta. Selvitimme sen jo keväällä ja silloin useat perheet ilmoittivat olevansa kiinnostuneita toiminnasta. Nyt vasta, kun ihmiset ovat nähneet, että kielipesä todellakin alkaa, on tullut yhteydenottoja melkein joka päivä, Pieski sanoo.

Kielipesä täyttynee syksyllä

Máttabiegga-kielipesää rahoittavat Suomen kulttuurirahasto ja saamelaiskäräjät. Kielipesä avasi ovensa noin viikko sitten, mutta ensimmäisellä viikolla hoidossa ei vielä ollut lapsia. Vähitellen kielipesä alkaa täyttyä.

- Nyt alussa on kaksi lasta ja ensi viikolla tulee kolmas lapsi. Vuoden alussa on tämänhetkisten tietojen mukaan tulossa kaksi lasta. Sitten kevätpuolella lisää ja näyttää siltä, että syksyllä kielipesä täyttyisi, Pieski laskee.

Rahoitus kolmeksi vuodeksi

Máttabiegga-kielipesä on varmistanut rahoituksen ainakin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tavoitteena on vahvistaa kaupunkilaislasten saamen kielen taitoa. Kielipesässä järjestetään viikonloppuisin myös saamenkielisiä lastenkerhoja ja musiikkileikkituokioita.

Kielipesätyöntekijä Sivi Jomppasen mielestä saamen kielen vahvistaminen on tärkeää työtä.

- Tärkeintä on tietysti se, että minä puhun koko ajan lapsille saamen kieltä. Yksi tapa on myös leikkiä lasten kanssa ja kääntää koko ajan sitä kieltä, mitä lapset käyttävät leikeissä, Jomppanen pohtii.