Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä on kommentoinut Käsivarren erämaahotelliehdotusta blogissaan.
Yle Sápmi uutisoi keskiviikkona, että Enontekiön kunnanhallitus aikoo esittää Metsähallitukselle ja Ympäristöministeriölle, että ne käynnistäisivät selvityksen erämaahotellin perustamisesta Käsivarren erämaa-alueelle.
- Ylen uutinen on aiheuttanut vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa ja hyvä niin. Keskustelua käydään kuitenkin osaltaan pelkkien mielikuvien varassa. Huomautankin, että erämaahotelli ei tarkoita monikerroksista rakennelmaa valomainoksineen, vaan laadukasta majoitusta erämaan rauhassa pienine oheispalveluineen, Kärnä kirjoittaa.
"Fjällstuga-järjestelmä on toimiva Ruotsin Lapissa, miksei meilläkin"
Kärnä valottaa, että hänen ehdotuksessaan olisi kyse Ruotsin fjällstugien tapaisesta erämaahotellista.
- Ruotsissa erämaahotelleja kutsutaan nimellä "fjällstuga". Kun järjestelmä kerran on toimiva Ruotsin Lapissa, en ymmärrä, miksei se toimisi myös meillä. Erämaahotellin avulla voitaisiin myös suunnata matkailijavirtoja paremmin alueen sisällä ja siten osaltaan rajoittaa luonnon kulumista. Myös jätehuollollisesti erämaahotelli voisi tuoda parannusta nykytilaan.
"Kyse on ehdotuksesta selvityksen käynnistämiseksi, ei rakentamispäätöksestä"
Kunnanjohtaja painottaa, että selvitystyö on vasta aluilllaan ja että lopputulos voi olla monenlainen.
- Mielestäni on tärkeää keskustella myös vireillä olevista asioista, mutta samalla on tärkeää pitää mielessä, mistä lopulta keskustellaan. Tässä tapauksessa kyse on ehdotuksesta selvityksen käynnistämiseksi, ei erämaahotellin rakentamispäätöksestä. Mikäli selvitysvaiheessa todetaan, että edellytyksiä perustamiselle ei ole, silloin perustamistakaan on turha pyrkiä edistämään.
Kärnä kirjoittaa, että hänen ehdotuksensa taustalla on erämaalaki.
- Se ei nykyisellään anna mahdollisuuksia matkailupalveluja tukevan infran rakentamiseksi erämaa-alueille. Erämaa-alueet eivät kuitenkaan ole täysin rakentamattomia nykyäänkään, vaan niiden sisällä sijaitsee esimerkiksi porokämppiä ja rajavartiolaitoksen partiomajoja. En ole kuullut näiden rakenteiden häiritsevän vaikutelmaa koskemattomasta luonnosta**,** enkä usko erämaahotellin tällä 2206 neliökilometrin alueella häiritsevän tätä vaikutelmaa sen enempää. Vertailun vuoksi todettakoon, että Helsingin kaupungin pinta-ala on nykyisellään 715 neliökilometriä.