Saamelaisyhteisö on kyllästynyt vuodesta toiseen taistelemaan kielipesärahoista budjettineuvotteluiden yhteydessä.
Sekä valtiovarainministeriö että opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottavat ensi vuoden talousarvioissaan, että valtio leikkaa saamelaislasten kieli- ja kulttuuripesärahoitusta 150 000 eurolla.
Molemmat ministeriöt ehdottavat kielipesille ensi vuodelle 400 000 euroa tämänvuotisen 550 000 euron sijaan. Se tarkoittaisi noin 27 prosentin leikkausta kielipesärahoitukseen.
Juuso: Suuri häpeä ja mahdotonta ymmärtää
RKP Saamen puheenjohtaja, enontekiöläinen Tuomas Aslak Juuso on kyllästynyt taistelemaan rahoituksesta vuodesta toiseen. Hänen mielestään valtiovarainministeriön esitys on häpeä Suomelle.
– On todella valitettavaa ja tuskastuttavaa kuulla jälleen tällaisia uutisia. Mielestäni on suuri häpeä, että ministeriö viitsii edes ehdottaa tällaista. Kyse on symbolisesta leikkauksesta, joka ei käy päinsä eikä järkeen.
Juuso ihmettelee, kuinka rahoitusesityksiin ei löydy logiikkaa ja jatkuvuutta.
– On mahdotonta ymmärtää, että valtioneuvosto hyväksyi heinäkuussa periaatepäätöksen saamen kielten elvytysohjelmasta ja nyt jo suunnitellaan leikkauksia keskeisimpäään kielenelvytystyöhön, kielipesiin. On vaikea ymmärtää tätä logiikkaa. Päätöksellä on välittömät vaikutukset saamelaisten arkielämään, saamelaiskäräjiin, hyvinvointiin, perheisiin ja työpaikkoihin.
– Mielestäni hyvään hallintoon kuuluu myös se, että toimiin sitoudutaan pidemmäksi aikaa. Hallitus päätti viime vuonna pitää kielipesien rahoituksen 550 000 euron tasolla. Rahoituksista puuttuu jatkuvuus.
Juuson mukaan Suomen ruotsalainen kansanpuolue pyrkii saamaan kielipesärahat kokoon myös tänä vuonna.
– Meidän tulee tietysti ensin kuulla, mitä asiantuntija, saamelaiskäräjät, ajattelee asiasta. Aiomme joka tapauksessa tehdä kaikkemme sen eteen, että rahoitusta ei leikata, lupaa Juuso.
Näkkäläjärvi: Sopiva hetki siirtyä puheista tekoihin
Nuori saamelaispoliitikko, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin ja Demarinuorten varapuheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi pitää leikkausesityksiä murskaavina uutisina.
– Jokainen varmasti tajuaa, että ei mistään voi ottaa yli neljäsosaa rahoituksesta ilman, että vahingot ovat merkittäviä, elleivät jopa peruuttamattomia, Näkkäläjärvi ihmetteleeblogissaan.
Näkkäläjärvi huomauttaa, että kyse on pienistä summista valtion taloutta ajatellen.
– Siksipä onkin pöyristyttävää, että säästöjä etsitään tällaisesta kohteesta. Marginaalisen pieni säästö valtiontaloudessa tarkoittaisi lamaannuttavaa iskua työlle kolmen saamelaiskielen ja koko kulttuurin puolesta, Näkkäläjärvi kirjoittaa.
Suomen saamelaisnuoret: Pakkosulauttamispolitiikkaa jo vuodesta 1921
Myös Suomen saamelaisnuoret -yhdistys otti perjantainablogissaankantaa talousarvioesityksiin. Yhdistys pelkää, että tämänkaltaiset säästösuunnitelmat syrjäännyttävät saamelaislapset ja -nuoret omasta kulttuuristaan jo hyvin varhain.
– Se kertoo, kuinka paljon saamelaiskulttuuri merkitsee Suomen valtiolle. Huolimatta siitä, että valtio on omilla toimillaan ja assimilaatiopolitiikallaan ajanut saamen kielet erityisen uhanalaiseen asemaan, se ei näe tärkeänä saamen kielten aseman parantamista tai saamelaislasten menetetyn äidinkielen palauttamista, yhdistys kirjoittaa.
SSN vastustaa omien sanojensa mukaan kaikkia saamen kielten ja kulttuurin asemaa heikentäviä toimia ja pyrkii kaikin keinoin saamaan aikaan paremman rahoituspäätöksen sekä kielipesille jatkossa pysyvän rahoituksen.
– 150 000 euron leikkaus syö entisestään vaikeassa tilanteessa olevien kieliyhteisöjen elinvoimaisuutta ja edistää keinotekoisesti luotua suomen kielen dominanssia alueella, joka ei perinteisesti ole ollut suomenkielinen. Minkä kielipesistä olisitte valmis sulkemaan, arvoisa valtiovarainministeri?, yhdistys kysyy ministeri Antti Rinteeltä blogikirjoituksessaan.
Hallituksen budjettiesitys julkaistaan syyskuun puolivälissä.