Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt kolttien luottamusmiesvaalien päätösestä valittaneilta vastineet virkaa tekevän luottamusmiehen Tanja Sanilan lausuntoihin.
Syksyllä 2014 käydyistä luottamusmiesvaaleista tehtiin yhteensä kolme valitusta. Valituksissa vedottiin kolttalain 4§ ja 46§, jotka velvoittaa luottamusmiehen olemaan koltta-alueella asuva koltta, joka on koltankielentaitoinen.
Luottamusmiesvaaleista valittaneet Raimo Gauriloff, Veikko Feodoroff ja Tauno Haltta jättivät maaliskuun alussa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle vastineet Tanja Sanilan 15.1.2015 tekemälle lausunnolle.
Vastineissaan kaikki kolme valittajaa vetoavat vaalilautakunnan velvollisuuteen tarkistaa kolttien luottamusmiesvaalien ehdokkaiden vaalikelpoisuus.
Maaliskuun puolessa välissä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kommentoi valituskäsittelyä Yle Sápmille, ettei käsittely ehdi päätökseen vielä tämän kevään aikana.
Gauriloff: Joudumme aina epäselvissä asioissa kääntymään oikeushallinnon puoleen
Omassa vastineessaan Raimo Gauriloff harmittelee, että koltta-asioiden hoitamisessa joudutaan kääntymään oikeushallinnon puoleen, koska koltta-asetuksessa, jossa vaalilautakunnan tehtävät on määritelty, ei mainita mitään ehdokkaiden vaalikelpoisuuden tarkistamisesta. Gauriloffin mukaan vaalikelpoisuuden tarkastaminen ei lain mukaan enää kuulu vaalilautakunnalle.
Gauriloffin mielestä ne viisi kolttavaaleissa äänioikeutettua henkilöä, jotka ehdottavat ehdokasta vaalilautakunnalle, eivät voi olla vastuussa ehdokkaan vaalikelpoisuuden toteamisesta.
Tarkistin asetuksesta, ettei vaalikelpoisuuden tarkastaminen enää kuulu vaalilautakunnalle. Joudumme aina epäselvissä asioissa kääntymään oikeushallinnon puoleen ja se ei ole tarkoituksenmukaista, toki työllistävää.
Raimo Gauriloff
– Vaalilautakunta toteaa lausunnossaan hallinto-oikeudelle, että ehdolle asetettu täyttää vaalikelpoisuuden luottaen hänen ehdolleasettajiinsa. Näin se ei voi olla, kirjoittaa Gauriloff.
– Vaalilautakunnan tärkeimmät tehtävät ovat äänioikeuden ratkaiseminen itse vaalitilaisuudessa, sekä pitäisi olla myös ehdokkaan vaalikelpoisuuden tarkastaminen. Tarkistin asetuksesta, ettei vaalikelpoisuuden tarkastaminen enää kuulu vaalilautakunnalle. Joudumme aina epäselvissä asioissa kääntymään oikeushallinnon puoleen ja se ei ole tarkoituksenmukaista, toki työllistävää, kritisoi Gauriloff vastineessaan.
Vaalilautakunta on aikaisemmin tarkistanut ehdokkaiden kielitaidon
Gauriloff muistuttaa, että toisin kuin Sanila väittää, vaalilautakunta on tarkistuttanut luottamusmiesehdokkaiden kielitaidon aikaisemmissa vaaleissa. Tarkistuskäytäntönä on ollut puhetesti.
Ollessani 1993 ehdokkaana kolttien luottamusmiesvaaleissa vaalilautakunta tarkasti kielitaitoni.
Raimo Gauriloff
– Sanila pyrkii osoittamaan, ettei vaalikelpoisuutta ole koskaan ennen tarkistettu, se ei pidä paikkaansa. Ollessani 1993 ehdokkaana kolttien luottamusmiesvaaleissa vaalilautakunta tarkasti kielitaitoni. Tilaisuus järjestettiin Ivaloon ortodoksikirkon seurakuntasaliin, jossa oli kolme jäseninen toimikunta, kertoo Gauriloff omasta testaustilanteestaan.
Mikäli ehdokas ei ole oppinut kolttaa äidinkielenään, tulee Raimo Gauriloffin mielestä koltansaamen kielitaito tulee osoittaa joko ylioppilastutkinnolla, saamelaiskäräjien kielineuvoston avustuksella tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltansaamen kielen ja kulttuurin linjalla.
Haltta: Herkässä kielitilanteessa luottamusmiehen tulisi osata koltansaamea
Tauno Haltta painottaa vastineessaan kolttien luottamusmieheen on roolia kolttien edustajana. Haltan mielestä on keskeistä, että luottamusmies osaa kommunikoida kolttasaamelaisten kanssa myös koltansaameksi.
Luottamushenkilön on osattava koltansaamen kieltä, jotta se voi edustaa kolttasaamelaisia ja antaa neuvoja ja tietoja kolttasaamelaisille myös koltansaameksi
Tauno Haltta
– Lausunnossaan hallinto-oikeudelle vaalilautakunta vierittää vastuun ehdokkaille luottamusmiehen kelpoisuusehdoista eli on ehdokkaiden vastuulla täyttää ehdot, kirjoittaa Tauna Haltta omassa vastineessaan.
Perustelunaan valitukselleen Haltta vetoaa kolttalakiin.
– Kolttalaissa on säännös siitä, että kolttien luottamushenkilön on osattava koltansaamen kieltä, jotta se voi edustaa kolttasaamelaisia ja antaa neuvoja ja tietoja kolttasaamelaisille myös koltansaameksi. Vaalilautakunta ei tehnyt kokonaisharkintaa kieliasiassa ottaen huomioon kolttien luottamusmiehen tehtävät.
Haltan mielestä luottamusmiehen tulee olla esimerkkinä koltansaamen käytössä
Virkaatekevä kolttien luottamusmies Tanja Sanila on kertonut, ettei halua käyttää koltansaamea julkisesti ja se on hänen oma henkilökohtainen valintansa. Vastineessaan hallinto-oikeudelle Tauno Haltta on huolissaan siitä, millaisen signaalin se antaa lapsille ja nuorille, kun uhanalaisessa kielitilanteessa luottamusmies ei puhu kolttaa.
– Enää en halua, että kieli katoaa yhdeltäkään kolttasaamelaisnuorelta. On kestämätön tilanne, että kolttien luottamusmieheksi tulisi tässä kielen uhanalaisessa tilanteessa henkilö, joka joko ei osaa koltansaamea tai ei halua käyttää sitä julkisesti. Se antaa lapsille ja nuorille esimerkiksi siitä, että koltansaame on kuoleva kieli eikä se sovi julkiseen elämään eikä kolttien asiainhoitoon, kirjoittaa Tauno Haltta.
Koskaan aikaisemmin tällaista ei ole tarvinnut tehdä, koska aiemmin kaikki ehdokkaat ovat osanneet koltansaamea. Ehdokkaiden kielitaitoa on myös testattu. Kaikille kolttasaamelaisille on ollut selvää, että ehdokkaaksi ei voi asettua, mikäli ei osaa koltansaamea.
Tauno Haltta
Haltta myös muistuttaa, että luottamusmiesvaaleista ei ole tarvinnut aiemmin valittaa, sillä luottamusmieheksi vaaditut kelpoisuusehdot ovat olleet kolttasaamelaisille selvät.
– Koskaan aikaisemmin tällaista ei ole tarvinnut tehdä, koska aiemmin kaikki ehdokkaat ovat osanneet koltansaamea. Ehdokkaiden kielitaitoa on myös testattu. Kaikille kolttasaamelaisille on ollut selvää, että ehdokkaaksi ei voi asettua, mikäli ei osaa koltansaamea, toteaa Haltta.
Veikko Feodoroff: “Mitä haittaa kielitaidon julkisessa osoittamisessa olisi ollut?”
Tanja Sanila huomautti omassa vastineessaan hallinto-oikeudelle (15.1.2015), että mikäli koltansaamen osaaminen olisi vaalilautakunnalle pitänyt osoittaa, tulisi kaikkien luottamusmiesehdokkaiden esittää selvitys omasta koltankielen osaamisesta.
Vastineessaan Sanila myös kertoo, että kolttalaissa ei ole kuitenkaan säädetty kuinka ehdokkaiden kielitaito tulisi tarkistaa. Siksi hänen mukaansa vaalilautakunta ei pystynyt millään tavalla tarkistamaan hänen kielitaitoaan.
Veikko Feodoroff kyseenalaistaa omassa vastineessaan (3.3.2015) Tanja Sanilan johtopäätöksen.
– Sanilan kirjoittama johtopäätös kielitaidon vaikutuksesta vaalitulokseen herättää kysymyksen: jos hänen kielitaitonsa olisi ehdokkaista ainoana kielikokein vahvistettu hyväksi, olisiko tämä vaikuttanut vaalitulokseen muuten kuin myönteisesti? Näin ollen, mitä haittaa kielitaidon julkisessa osoittamisessa olisi ollut? kysyy Veikko Feodoroff.
Valituksissa ei ole kyse Sanilan perheen ja suvun kielellisestä osaamisesta tai Sanilan kelpoisuudesta toimia kielen ja kulttuurin hyväksi, vaan Tanja Sanilan henkilökohtaisesta kielitaidosta, joka on edelleen tuntematon.
Veikko Feodoroff
Tanja Sanilan mukaan luottamusmiehen tehtävässä koltankielentaitoinen ei tarkoita sitä, että henkilön täytyy osata koltansaame äidinkielenään, vaan kyse on pikemminkin kyvykkyydestä hoitaa luottamusmiehen tehtäviä. Sanila on tammikuun vastineessaan perustellut pätevyyttään luottamusmiehen työhön ja painottaa, että luottamusmieheltä vaaditaan myös monipuolisuutta.
Vastineessaan Sanila on myös kertonut työhistoriastaan koltansaamen kielen ja kulttuurin parissa ja painottanut omaa kolttasaamelaista taustaansa ja tuo esille oman sukuyhteisönsä ja perheensä koltankielisyyden.
Veikko Feodoroff muistuttaa omassa vastineessaan, ettei valituksilla ollut tarkoitus kyseenalaistaa Sanilan työkyvykkyyttä, vaan hänen henkilökohtaista kielitaitoaan, jota ei ole todistettu kolttayhteisössä. Feodoroffin mukaan peruskoulun päättötodistus ei päde riittävänä kielitodistuksena.
– Valituksissa ei ole kyse Sanilan perheen ja suvun kielellisestä osaamisesta tai Sanilan kelpoisuudesta toimia kielen ja kulttuurin hyväksi, vaan Tanja Sanilan henkilökohtaisesta kielitaidosta, joka on edelleen tuntematon, selventää Feodoroff vastineessan.
– Peruskoulun päättötodistuksella ei ole tässä asiassa merkitystä, koska kyseinen todistus ei ole riittävä todiste koltansaamen kielen osaamisesta. Ylioppilastutkintotodistus koltansaamen äidinkielen tai vieraan kielen ylioppilaskokeen suorittamisesta sen sijaan olisi tällainen riittävä todiste.
"Koltansaamen kielen käyttämättä jättäminen on mielestäni osoitus siitä, että Sanila ei osaa kieltä tehtävän vaatimalla tavalla"
Feodoroff ottaa kantaa vastineessaan Sanilan mediaesiintymisiin luottamusmiesvaalien aikana ja virkaa toimittavana luottamusmiehenä. Vastineessaan hän perustelee väitettään Sanilan heikosta kielitaidosta Yle Sápmin järjestämän vaalikeskustelun litteraatiolla.
– Koltansaamen kielen käyttämättä jättäminen on mielestäni osoitus siitä, että Sanila ei osaa kieltä tehtävän vaatimalla tavalla, eikä ole siten tehtävään kykenevä.
Feodoroff on liittänyt vastineeseen (3.3.2015) litteraation Yle Sápmin järjestämästä vaalikeskustelusta. Litteraatiolla Feodoroff pyrkii todistamaan väitteensä Sanilan heikosta kielitaidosta.
Feodoroff: Kyse on siitä, miten kolttalakia tulkitaan
Veikko Feodoroff painottaa vastineessaan kolttalain tärkeyttä ja lain kunnollista tulkitsemista. Hän on huolissaan siitä, tullaanko kolttalakia kiertämään vastaisuudessakin erilaisin perustein.
Jos kolttalakia aletaan tulkita toisin kuin se on kirjoitettu, miltä muilta osin lain sisältöä katsotaan voitavan kiertää?
Veikko Feodoroff
–Valituksissa kyse ei ole koltansaamen kielen taidon merkityksen yli korostamisesta tai vähättelystä, tai ylipäätänsä siitä, vastaako kelpoisuusvaatimus tätä päivää vai ei. Kyse on siitä, luetaanko kolttalakia vaalien käymisen ajankohtajana niin kuin se on kirjoitettu ja tarkoitettu vai tulkitaanko lakia ilman kyläkokouksien linjauksia toisin.
– Jos kolttalakia aletaan tulkita toisin kuin se on kirjoitettu, miltä muilta osin lain sisältöä katsotaan voitavan kiertää? Aletaanko kolttain mahdollisia uusia tulkintoja hakea oikeusistuimen ennakkotapauksin, esimerkiksi suomalaisten puolisojen oikeudesta asettua ehdokkaiksi kolttien luottamusmiesvaaleissa tai Inarin kunnan ulkopuolella asuvien kolttasaamelaisten oikeudesta äänestää luottamusmiesvaaleissa tai koltta-alueen ulkopuolella asuvien oikeudesta asettua ehdokkaaksi luottamusmiesvaaleihin?
Kaikki kolme luottamusmiesvaaleista valittanutta pyytävät, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hyväksyisi valitukset ja kumoaisi kolttien luottamusmiesvaalien tuloksen ja edellyttäisi vaalilautakunnan järjestävän uudet vaalit, joissa ehdokkaiden kelpoisuus selvitetään kolttalain mukaisesti.