Metsähallituksen luontopalvelujen arkeologit löysivät viime kesänä suojelualueilta satoja muinaisjäännöksiä ja muita historiakohteita, jotka kertovat ihmisten elämästä Lapissa kivikaudelta lähtien.
Kartoituksia tehtiin Sodankylässä, Inarissa, Enontekiöllä, Ranualla ja Pelkosenniemellä.
– Metsähallituksen luontopalvelujen arkeologit suuntasivat viime kesänä alueille, joilta tarvittiin tietoa kulttuuriperintökohteista. Urho Kekkosen kansallispuiston, Sodankylän Viiankiaavan, Sota-aavan ja Ellitsan, Enontekiön Pöyrisjärven erämaa-alueen ja Lätäsenon soidensuojelualueen, Ranuan Joutensuon ja Pelkosenniemen Kemihaaran kulttuuriperintötietoja käytetään muun muassa myönnettäessä erilaisia lupia alueilla toimimiseen, Metsähallituksesta kerrotaan.
Löysivät muun muassa lähes sadan peurakuopan pyyntijärjestelmiä
Maastosta havaittiin runsaasti vanhoja ihmistoiminnan jälkiä.
– Aiemmin lähes tutkimattomalta Enontekiön Lätäsenolta kartoitettiin useita komeita, lähes sadan peurakuopan pyyntijärjestelmiä. Pöyrisjärveltä havaittiin useita kivikaudelta sotien jälkeiseen aikaan ajoittuvia asuinpaikkoja, liesiä ja turvekammeja, peuranpyyntikuoppia ja vanhoja poroaitoja.
– Urho Kekkosen kansallispuistosta löydettiin muun muassa purnuiksi kutsuttuja, lihansäilytykseen tarkoitettuja kivisiä rakennelmia sekä savotta-ajasta kertovia kämppien jäännöksiä ja leimapuita, Metsähallitus tiedottaa.
Kartoitustyöhön saatiin kohdevinkkejä paikallisilta ja muilta luonnossa liikkujilta.
Suojelualueiden kulttuuriperinnön kartoitus on Metsähallituksen luontopalvelujen perustyötä. Tietoa historiakohteista käytetään alueiden hoidon ja kestävän käytön suunnittelussa sekä itse kohteiden suojelussa.
Metsähallitus välittää tietoa kulttuuriperinnöstä luontokeskuksissa, maasto-opasteissa ja verkossa sekä mobiiliopasteissa. Metsähallituksen kulttuuriperintötyöllä halutaan myös lisätä ihmisten tietoisuutta kotiseutunsa kulttuuriperinnöstä ja nostaa sen arvostusta.