Tutkijat pelkäävät tämän kesän pernaruttoepidemian Jamalin alueella olevan vasta alkua, kertoo The independent Barents Observer -verkkolehti.
Asiantuntijat Venäjän tiedeakatemiasta (Russia's Academy of Sciences) varoittavat, että pernaruttoitiöt voivat levitä tautiin kuolleiden eläinten, kuten porojen hautapaikoista.
Edellisen kerran alueella oli pernaruttoa vuonna 1941.
Tundran alla voi piillä muitakin tauteja
Novosibirskin valtion yliopiston bionanoteknologian, mikrobiologian ja virologian laboratorion päällikkö Sergey Netesov kertoo, että eläinten hautapaikat on sinetöity aidoin, mutta varoittaa, että puuaidan eivät säily kauan.
– Sitten ihmisen unohtavat, että näille paikoille ei saa mennä elon kanssa, sanoo Netesov.
Pernarutto ei kuitenkaan ole ainoa tundran alla piilevä viirus. Tukijat ovat tänä kesänä tutkineet ruumiita kylässä, jossa 40 prosenttia väestöstä kuoli isorokkoon vuonna 1890.
– Vain joitain hiukkasia viruksesta löytyi, kertoo Netesov.
Syynä ilmastonmuutos
Pitkin Venäjää on tuhansittain haudattuja eläimiä, joista monet ovat napapiirin sisäpuolella, kertoo Sergey Netesov.
– Jamalin niemimaan kallio- ja maaperässä on paljon jäätä. Kun se sulaa, maa voi löystyä melko nopeasti, jolloin todennäköisesti vanhat raadot nousevat pintaan, sanoo Academy of Sciences Permafrost Studies Instituten apulaisjohtaja Mikhail Grigoriev.
Hän viittaa siihen, että Jakutian, Itä-Siperian tämänkesäinen sulamissyvyys ylsi täyteen metriin, kun tavallisesti se on ollut 0,3-0,6 metriä. Kesällä onkin suurimmassa osassa Siperiaa syntynyt lämpöennätys, myös Jamalin niemimaalla.
Metsästyskielto
Jamalin nenetsien autonomisen piirikunnan Okrugin kuvernöörin toimisto kielsi viime perjantaina metsästyksen Jamalin alueella ja vesilintujen metsästyksen koko Okrugin alueella.
Kielto on varotoimenpide pernaruton leviämisen rajoittamiseksi.
Tämän kesän epidemian uskotaan tarttuneen yli 70 vuotta sitten kuolleista eläimistä. Yksi lapsi on kuollut pernaruton vuoksi. Alueella on myös kuollut yli 2 300 poroa.
Armeija on lähetetty avuksi siivoamaan pernaruttoepidemian jälkiä ja ykteensä 200 asiantuntijaa tekee työtä tundralla sen eteen, että pernarutto ei pääse leviämään.
Noin 115 on yhä sairaalahoidossa Salekhardissa ja 30 ihmistä on parantumassa pernarutosta.
Eviran arvion mukaan taudin leviäminen Suomeen on epätodennäköistä.
korjattu 13:03: artikkelissa mainittiin virheellisesti Ruotsin tiedeakatemia