Sápmi
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Näkkälän paliskunta KHO:n poromerkkipäätöksestä: "Paikallistason näkemys on jäänyt tässä periaatteessa toisarvoseksi asiaksi"

Korkein hallinto-oikeus antoi ennen joulua päätöksensä Näkkälän paliskunnan valituksesta. Näkkälän paliskunnan poroisännän Hannu Rannan mielestä paikallistason näkemystä ei otettu kunnolla huomioon päätöksenteossa. Paliskuntain yhdistys ei näe, että asiassa olisi luottamuspulaa merkkipiireihin, vaikka merkkipiirien merkkipäätös kumottiinkin.

Näkkälän paliskunnan poroisäntä Hannu Ranta
Kuva: Vesa Toppari / Yle
  • Sara Wesslin
  • Inger-Elle Suoninen

Korkein hallinto-oikeus antoi ennen joulua päätöksensä Näkkälän paliskunnan valituksesta. KHO päätti tukea Paliskuntain yhdistyksen päätöstä hyväksyä uusi poromerkki ilman Näkkälän paliskunnan hyväksyntää.

Näkkälän paliskunta ja Enontekiön merkkipiiri eivät hyväksyneet kahta uutta poromerkkiä, mutta Paliskuntain yhdistys hyväksyi poromerkit vuonna 2013.

Näkkälän paliskunnan poroisännän Hannu Rannan mielestä paikallistason näkemystä ei otettu kunnolla huomioon.

– Paikallistasolla ajateltuna tämä paikallistason näkemys on jäänyt tässä periaatteessa semmoseksi toisarvoseksi asiaksi, kommentoi Hannu Ranta KHO:n päätöstä.

– Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ei tullut selkeää linjaa, että tälläisessa linjauksessa on tulkinnan varaa. Näkkälän paliskunnan asema merkkipäätöksen hyväksymisprosessissa ei ollut mielestäni selkeä. Pitäisi olla selkeämpi rooli paliskunnalla, kertoo Ranta.

Paliskuntain yhdistys: "Kyse ei ole mistään luottamuspulasta"

Merkkipiirien työhön kuuluu huolehtia siitä, että käytössä olevat poromerkit ovat sellaisia, että niitä voi käyttää eivätkä ne sekoitu liikaa toisiinsa.

Paliskuntien yhdistyksen saamelaiskäräjien edustaja Asko Länsmanin mielestä paliskunnan ja merkkipiirin päätöstä ei tulisi kumota.

Asko Länsman
Paliskuntien yhdistyksen saamelaiskäräjien edustaja Asko Länsmanin mielestä paliskunnan ja merkkipiirin päätöstä ei tulisi kumota. Kuva: Vesa Toppari / Yle

– Minun mielestäni pitäisi olla niin, että jos paliskunta vastustaa ja merkkipiiri vastustaa, joka tuntee alueen merkit, niin sitä ei saisi enää Paliskuntain yhdistys kumota - vaan hyväksyä, kertoo Asko Länsman.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollilla ei näe, että asiassa olisi luottamuspulaa merkkipiireihin, vaikka merkkipiirien merkkipäätös kumottiinkin. Ollilan mukaan merkkipiirillä ei ollut perusteita sille, miksei merkkiä olisi voinut hyväksyä.

Anne Ollila
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollilla. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

– Kyllä luottamusta on. Että kyse ei ole mistään luottamuspulasta vaan siitä, että miten nämä perusteet merkin hyväksymätttä jättämiselle on esitetty ja hallitus on kattonut, että tällaisia merkin myöntämisen estäviä perusteita ei ole ollut olemassa, joten silloin sen on täytynyt tehdä tällainen toisenlainen päätös, kertoo Ollilla.

Länsman: Paliskuntien merkkitietämystä ei voi jättää huomioimatta

Paliskuntain yhdistyksen saamelaiskäräjien edustaja Asko Länsman painottaa, että alueen poromerkeistä tietää kaikista parhaiten paliskunta itse, eikä sitä voi jättää huomioimatta.

Kuvassa 14 poronhoitoasetuksessa lueteltua ja lisäksi kolme Paliskuntain yhdistyksen hyväksymää lisämerkkiä.
Kuvassa 14 poronhoitoasetuksessa lueteltua ja lisäksi kolme Paliskuntain yhdistyksen hyväksymää lisämerkkiä. Kuva: Paliskuntain yhdistys

– Paliskunta tuntee nämä omat merkit ja sukumerkit, ja niin pitkään kuin olemme istuneet ja keskustelleet merkeistä, niin kyllä minä näen, että monellakaan ei ole asiantuntemusta merkeistä siellä Paliskuntain yhdistyksessä ja siksi minun mielestäni pitäisi ottaa huomioon se alue, jonne merkki tulee käyttöön, jatkaa Länsman.