Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso árvala, ahte ráđđehusráđđádallamiin eai soaitte šaddat álkkit. Olgešbellodat Kokoomus vuittii dáid riikkabeaiválggain ja nubbin stuorámus bellodat lea Vuođđosuopmelaččat.
Sámeáššiid ovddideapmi lea dál gitta das, mat bellodagat leat ráđđehusas. Kokoomus ja Vuođđosuopmelaččat eai leat olu čalmmustahttán sámeáššiid.
– Dat lea gitta das, makkár bellodagat ja stáhtaráđi lahtut ráđđehussii šaddet. Váttis vuos einnostit makkár ráđđehus sápmelaččaid ektui šaddá, danin go ráđđehusprográmma ráđđádallamat jáhkkimis bohtet leat oalle ádjánasat ja váddásat, dadjá Juuso.
Válgavuoiti Kokoomus álgá ságadoalli Petteri Orpo almmuhusa mielde gulaskuddat ođđa ráđđehusvuođu beassážiid maŋŋá. Juuso goit oaidná, ahte dat bellodagat, mat dánge rádjái leat čuolahan sámiid bealis, livčče ainge buoremus ráđđehusguoimmit sámiid geahččanguovllus.
– Ruoŧŧelaš álbmotbellodat lea árbevirolaččat leamašan oalle jegolaš olmmošvuoigatvuođaid ja sámiid vuoigatvuođa álgoálbmogin doarjaleaddji. Ja jus olgešbellodat ja Petteri Orpo oaidná, ahte sosiálademohkráhtaiguin lea vejolaš hukset ráđđehusa, de goitge Sanna Marin bellodatnjunnošin lea sámiid olmmošvuoigatvuođaid deattuhan oalle máŋgii.
Juuso smiehtada, ahte jus dáid válggain oalle sakka táhpen Ruonát beasašii vel ráđđehussii, de datge livčče buorre ášši sámiid dáfus.
Guovddášbellodaga heajos birgen riikabeaiválggain fas lea Juuso mielas mearka das, ahte sin linnjá earet eará sámeáššiid buohta lea eahpelihkostuvvan. Guovddášbellodat vuostálasttii almmolaččat ovdamearkan sámediggelága ođasmahttima vássán ráđđehusbajis.
– Guovddášbellodaga unnun čájeha dan, ahte bellodat ii leamaš dán maŋimuš njealji jagi áigge ipmárdusa huksejeaddji. Dat lea almmolašvuođas eambo boahtán oidnosii dakkár riidogaskaoapmin.
Juuso: Erenomáš, ahte Gurutlihttu ii birgen Lappis
Lappi guovllus ii šatta nu stuorra rievdadus, go eanaš oassi Lappi riikkabeaiáirasiin doalahii iežas báikki, jáhkká Juuso. Erenomáš su mielas lea dán válgabohtosis dat, ahte Gurutlihttu ii bastán doalahit báikkis dán háve.
– Lappis áirraslohku unnui ovttain sajiin, dat sáhttá leat okta mii lea váikkuhan dasa. Vuhtto gal čielgasit, ahte Markus Mustajärvi vuolgin lea dahkan stuorra váilevašvuođa.
Vuođđosuopmelaččat ožžo dán háve guokte riikabeaiáirasa Lappis. Vel lea Juuso mielas eahpečielggas, makkár sámepolitihká bellodat vuodjá.
– Ráđđehusráđđádallamiid ektui sáhttá leat oalle stuorra gažaldatmearka, makkár sámepolitihka lea boahtimin, jus olgešbellodat vuolgá hukset ráđđehusa vuođđosuopmelaččaiguin.
Sámediggi válmmaštallan jo evttohusaid ráđđehusprográmmii
Sámediggi lea jo mannan jagi loahpas válmmaštallan iežas evttohusa sámiid guoski áššiin, mat boađášedje ráđđehusprográmmii.
Sámediggi geahččala oažžut čuovvovaš ráđđehusprográmmii 2023–2027 doaibmabijuid sámiid vuoigatvuođaid ovddideami várás. Sámedikki váldotemát leat sámegiela eallinfámu nannen, parlamentáralaš doaibmagoddi ovddidit sámi ealáhusaid ja prográmma ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa ollašuhttima várás.
Sámediggi lokte lassin áigeguovdilis áššin jagi 2023 sámiid vuhtiiváldima sosiáladorvoođastusas, sámediggelága sihke iešmearridanvuoigatvuođa, davviriikkalaš sámesoahpamuša, Deanu guolástannjuolggadusa ja maiddái guolástanlága ođasmahttima, sámiid vuoigatvuođaid ovddideami ja sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa.