Ohcejoga sámelogahat vuolgá Kuopioi teahterbihtáin ovddastit Sámi – Yle Sápmi čuovui sámi dáiddadáhpáhusa
Máŋgga sámemáná jagi dehálamos dáhpáhusas juhke olu bálkkašumiid. Ohcejoga sámelogahaga čájálmas vuittii olles gilvvu ja sii vulget Kuopio Nuori kulttuuri -dáhpáhussii.
- Linda Tammela
- Linnea Rasmus
•
Buot bohtosat Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas
6–8-jahkásaččat
Gudnebálkkašupmi: Bávkkanas, Gáregasnjárga 1. Linná giella, Gáregasnjárgga skuvla 2. Skuvlla luohti, Gáregasnjárgga skuvla 3. Anára skuvla
9–12-jahkásaččat Gudnebálkkašupmi Giđđaráp, Avvila skuvla 1. Suoivvateahter, Anni-Siviä ja Helmi Länsman, Njuorggán 2. Dovdameahttumii, Laura Virtanen, Stoalponjárgga skuvla 3. Čihkosis, Gárasavvona mánát 13–20-jahkásaččat 1. Čieža vielljažaga, Ohcejoga sámelogahat 2. Talent Sápmi, Eanodaga vuođđoskuvla 3. Beaivelottážat, Gáregasnjárgga skuvla
Linnea Rasmus
Gáregasnjárgga skuvalalaččat ledje ieža dahkan skuvlii iežas luođi
Garegasnjárgga skuvlamánát juige, lávlo ja ráhkadedje filmmážiid sámenuoraid dáiddadáhpáhussii.
Asllat Mihkkal Juuso-Saijets ja Karen Ingá Nieminen beasaiga lávddi ala unnoraččaid luohkás ovdanbuktit Skuvlla luođi.
Ovdaskuvllaoahpaheaddji Suvi Niittyvuopio-Nieminen bagadalai Gáregasnjárgga skuvlalaččaid sin ovdanbuktimiiguin. Son muitala, ahte Skuvlla luohti šattai giellavahku luohtebáji boađusin.
Linda Tammela
Ovdanbuktimiid bálkkašumit juhkojuvvojit: Ohcejoga sámelogahaga nuorat vulget Kuopioi ovdanbuktimiin
Loaiddastemiid duopmárat leat juoigi Wimme Saari, filbmabagadalli Katja Gauriloff ja musihkkár Heli Aikio.
Ohcejoga sámelogahaga joavku vuolgá sámenuoraid dáiddadáhpáhusas viidáset Kuopioi, Nuori kulttuuri -dáhpáhussii.
Ohcejoga sámelogahaga joavku vuittii 13–20-jahkásaččaid luohkká čájálmasain "Čieža vielljažaga".
9–12-jahkásaččaid luohkás vuosttaš bálkkašumi oaččuiga Njuorggán skuvlalaččat Anna-Siviä Länsman ja Helmi Länsman suoivvateáhteriin.
Unnimusaid luohkkás vuoitu manai Gáregasnjárgga skuvlla “Linna Giella” -ovdanbuktimii. Lassin dáiddadáhpáhusas juhke vel máŋggaid gudnebálkkašumiid.
Beaividuvvon 16.14: Dárkkálmahttojuvvon dieđut vuoittiin.
Linda Tammela
Duodjegilvvu bálkkašumit juhkojuvvojit
Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii lea sáhtán oassálastit maiddái dujiiguin. Duodjegilvvu duopmárat leat Yrjö Musta, Heini Wesslin ja Korinna Korsström-Magga.
6–12-jahkásaččaid bálkkašumit duojis oažžuba Anna-Frida Vars sistelávkkas ja Nils-Máhtte Paltto niibbis. Guktot leaba 10-jahkásaččat. Soai juohkiba vuosttaš ja nuppi saji.
Gudnemáinnašumi oažžut Gáregasnjárgga 1–2 luohkálaččat.
13–20-jahkásaččaid oasil duojis bálkkašuvvo vuosttažin Mággá Eriksen árbevirolaš, muhto modeardna sistelávkkas. Gudnemáinnašupmi manná Ellen Hannele Olsenii Roavvenjárgii geassegávttis.
Linda Tammela
Vuohču mánáid ovdanbuktin muitalii sápmelaččaid doarrumis
Linda Tammela
Lávddi alde rápnásttit, duopmárat mearridit vuittiid
Sajos lea oalle dievva, muitalit doaimmaheaddjit báikki alde. Sáles leamaš buorre vuoigŋa olles beaivvi ja olbmot leat doškon gieđaid ovdanbuktimiid fárus oppa áigge.
Duopmárat leat dál geassádan mearridit, geat bálkkašuvvojit. Bottu áigge Yungmiqu ja Jezebro guoimmuheaba mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhusas.
Ovdanbuktimiid duopmárat leat juoigi Wimme Saari, filbmabagadalli Katja Gauriloff ja musihkkár Heli Aikio.
Linda Tammela
Man olu galgá hárjehallat, go gelddolaš ovdanbuktin lea ovddabealde?
Linda Tammela
Adriana Niittyvuopio muitala dáhpáhusa várás ráhkkaneamis
Dál vel lasi dovdduid dáhpáhussii ráhkkaneamis.
Skuvlalaččat hárjehallet guhká, ovdal dehálaš dáiddadáhpáhusa.
Linda Tammela
Makkár ovdanbuktin lea Gárasavvona mánáin? – Guldal jearahallama
Dego juo láve, sámemánát miehtá Sámi bohtet dáiddadáhpáhussii Anárii.
Gárasavvona mánát besse goit juo ikte gaskavahku searvat bargobajiide ja vel hárjehallat iežaset teahterbihtá.