Deanu šalddi vuolábeallái leat huksen stuorra buođu rastá Deanu. Dáinna buođuin orustahttet ruoššaluosa goargŋuma badjelebbui Detnui.
Ná stuorra buođđu ii leat Norggas ovdal leamašange.
– Dát lea mu dieđuid mielde stuorámus mii gávdno goit Norggas. Dát lea sullii 170 mehtera Deanu rastá, nu ahte lea hirbmat stuoris. Mis leat oalle olu olbmot geat barget issorasat buođu gárvema ovdii, muitala prošeaktajođiheaddji Roar Sandodden Norgga Šibitdoavttirinstituhtas NRK Sápmái.
Maŋimuš jagiid ruoššaluossa lea bahkkegoahtán davimus jogaide ja Deanus leat figgan bissehit ruoššaluosa leavvama iešguđetlágan bivdosiiguin. Dán geasi huksejuvvon buođuin sávvet, ahte dat eastadivččii goit stuorimus oasi ruoššaluosain, vai dat eai beasašedje goargŋut ain badjelebbui.
Vuordámušat leat badjin, muhto hástalusatge soitet ihtit.
– Mii leat dieđusge rašes dilis jus arvá olu dahje dulvagoahtá, de Deatnu šaddá duppal dahje golmma geardde stuorát. De dat gal lea hástalus. Nubbi hástalus lea jus šaddá hirbmat goike geassi ja ekstrema čáhcetemperatuvrrat, badjel 20 lieggagráđa. Dat gal sáhttá leat váttisvuohtan midjiide, smiehtada Sandodden.
Dán mihttolávas ii leat ovdal buđđojuvvon go maid dán geasi Deanus leat iskamin. Buođđu doaibmá maiddái dánáigásaš teknihkalaš rusttegiiguin, mat sáhttet maiddái heaitit doaibmamis.
– Mii sáhttit darvvehit guliid, jus leat smávva teknihkalaš hástalusat, muhto olu sáhttá dáhpáhuvvat dákkár stuorra rusttegiin.
Goittotge buođu huksejeaddjiin leat stuorra doaivagat, ahte dálá teknihkain sáhtášii gádjut Deanu ruoššaluosain.
– Mis lea doaivva dasa. Eat leat geahččalan dán ovdal, ja dát lea stuorra eatnu, ja olu sáhttá dáhpáhuvvat. Luonddu badjel eat mearrit gal, muhto mis lea buorre doaivva, ahte dát boahtá orustahttit ruoššaluosa, dadjá Sandodden.
Suomas bivdigohtet ruoššaluosa
Lappi EJB-guovddážis váldet Norgga ođđa buođu buriin mielain vuostá.
– Sávvamis dát buođđu doaibmá, dál gal orru buorre. Jos vaikko stuorimus oassi ruoššaluosain dohppejit dasa, nu dathan livččii mielahis buorre. Dálá čázeoaivi ja lieggagráđat leat optimálat dán doibmii, muitala Lappi EJB-guovddáža guolledoalloáššedovdi Kare Koivisto.
Seammasturrosaš fidnui eai Suoma bealde leat álgán, muhto EJB-guovddáš baicce bovde eaktodáhtolaččaid ruoššaluosa bivdui.
Dán geasi ruoššaluosa bivdimis beroštuvvan olbmot sáhttet almmuhit iežaset fárrui fidnui, mas geahččalit bivdit ruoššaluosaid Deanus nu olu go vejolaš. Kare Koivisto muitala, ahte bivddu sáhttá ollašuhttit máŋgga láhkai.
– Dat báikkálaš guolásteaddjit, geat hálidit bivdofidnui oassálastit, sáhttet dahkat almmuhusa ja muitalit, makkár vugiin sii áigot ruoššaluosa bivddu ollašuhttit, amaset seammás bivdit Atlántta luosa siidosálašin, muitala Koivisto.
Ruoššaluosa lea leamaš vejolaš bivdit eará guolásteami oktavuođas stákkuin olles áigge, muhto dán fidnus lea vejolaš maiddái geavahit firpmiid ja nuohti. Almmuhusas galgá maiddái muitalit bivdinneavvu ja bivdoguovllu, gokko áigu ruoššaluosa bivdit.
Dán rádjai fidnui leat boahtán 11 almmuhusa ja ovtta almmuhusas leat mielde 2–5 olbmo. EJB-guovddážis maiddái deattuhit, ahte fidnui oassálastit eai golgadivčče dakkár guovlluin, main rašes dili Atlántta luossa eallá.
– Mii sávvat dán bivdofidnui oassálasti olbmuin gierdevašvuođa luoitit vejolaš Atlántta luosaid ruovttoluotta Detnui, jus dat darvehit firpmiide, deattuha Koivisto.
Vaikko dál leatge doaimmat jođus ruoššaluosa eastadeapmái, ii vierronáli leat álki duššadit ollásit Deanus.
– Mii iskat dál ráddjet vuoddji ruoššaluosaid meari. Dál Norgga buođus lea hui stuorra rolla das, mo dat doaibmagoahtá ja mo dat duste ruoššaluosaid. Dalle go dat leat juo gorgŋon geavgŋáin bajás, de bivdin šaddá olu váddásut, dadjá Kare Koivisto.