Sámediggeevttohasat oaivvildit, ahte Sámedikkis galgá leat váldi eanangeavahanáššiin. Dát boahtá čielgasit ovdan Yle Sámi válgagažadeamis.
Evttohasain oktiibuot 26 ledje sierraoaivilis čuoččuhusain, ahte Sámedikkis ii galgga leat sátneváldi eanangeavahanáššiin. Ii oktage evttohas lean ovttaoaivilis dáinna čuoččuhusain. Vihtta evttohasa eai máhttán čielgasit vástidit, ahte leatgo sii ovtta- vai sierraoaivilis áššis.
34 evttohasas válgagažaldagaide ja -čuoččuhusaide vástidedje 31 evttohasa.
Válddi eanangeavahanáššiide háliidit Asko Länsman, Juha Petteri Alakorva, Leo Aikio, Armi Palonoja, Tinja Semenoff, Mari Gauriloff, Karen-Anni Hetta, Anne Nuorgam, Marjaana Aikio, Ulla-Maarit Magga, Kari Toivo Lukkari, Anu Avaskari, Veikko Feodoroff, Tuomas Aslak Juuso, Markku Porsanger, Maarit Kiprianoff, Janne Hirvasvuopio, Aslak Pekkala, Matti Aikio, Inka Musta, Margareetta Suoninen, Leena Niittyvuopio-Jämsä, Anni-Sofia Niittyvuopio, Pirita Näkkäläjärvi, Anni Koivisto ja Pentti Pieski.
Eanas evttohasaid mielas Sámedikkis galgá leat vejolašvuohta váikkuhit sámeguovllu eanangeavahanáššiide. Evttohas Matti Aikio oaivvilda, ahte sámekultuvrra ja sámegiela seailumis lea nana oktavuohta dasa, makkár čanastat sámiin lea eatnamiidda ja čáziide.
– Jus dát oktavuohta lea olles áigge áitatvuložin sisabahkkemiid geažil, dego juo maŋemuš 100 jagi leamašan, de sámekultuvrra boahttevuohta lea maid áitojuvvon geažos áigge, dadjá Aikio.
Maiddái Veikko Feodoroff oaivvilda, ahte sámerivttiid sihkarastin eanangeavahanáššiid oktavuođas lea eaktu dasa, ahte sámekultuvra seailu.
Anni-Sofia Niittyvuopio fas oaidná, ahte Sámedikkis galggašii leat duođalaš vejolašvuohta váikkuhit áššiide.
– Dál eiseválddit máŋgii rihkkot iežaset lágaid ráđđádallamiin, dadjá Niittyvuopio.
Maiddái Pirita Näkkäläjärvi mielas Sámedikkis galggašii leat albma váikkuhanvejolašvuohta sámeguovllu eatnamiid ja čáziid geavaheapmái.
– Erenoamážit fidnuide, main lea stuorra váikkuhus sámi eallinvuohkái, galggašii viežžat sámiid friija ja dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama, dadjá Näkkäläjärvi.
Kari Toivo Lukkari oaivvilda, ahte Sámedikkis galgá leat sátneváldi eanangeavahanáššiin, muhto loahpalaš válddi son gal ii Sámediggái attášii.
Pentti Pieski mielas Sámedikkis fas galggašii leat nannosut rolla eanangeavahanáššiin.
– Doaimma ferte ovddidit nu, ahte sámiid jietna gullo buorebut ja Sámedikkis šaddá deaŧalaš ovttasbargoguoibmi sámeguovllu hálddašeamis ja ovddideamis, dadjá Pieski.
Muhtimat háliidat bisuhit válddi gielddain, nuppit fas duvdit stáhta eret eatnamiin ja čáziin
Vihtta evttohasa eai máhttán čielgasit vástidit, ahte leatgo sii ovtta- vai sierraoaivilis áššis. Tauno Ljetoff, Sámmol Lukkari, Kari Guttorm, Pigga Keskitalo ja Veijo Niittyvuopio ákkastallet oainnuset iešguđet láhkai.
Tauno Ljetoff deattuha, ahte Sámediggi ii hálddaš eatnamiid iige das leat vetoriekti.
– Gullangeatnegasvuođa plánedettiin eanangeavaheami lea buorre nannet, amaset eará eanangeavahanfidnut dagahit áitaga sámeealáhusaide ja -kultuvrii, dadjá Ljetoff.
Sámmol Lukkari fas oaivvilda, ahte gielddaid rolla galgá bissut nanusin eanangeavahanáššiin. Pigga Keskitalo dadjá, ahte jus háliida rievdadit dili, de dat gáibida olu rievdadusaid ja dan birra berrešii servodagas háleštit.
Veijo Niittyvuopio fas oaidná, ahte eanageavahussii gusket lávvavuoigatvuođa áššit, mat gullet eanáš gielddaide. Stáhta fas vástida eatnamiin maid ieš oamasta.
– Sámedikkit sáhttet leat ná cealkámušaid addit. Sámedikkit goitge leat menddo unna doaibmit mearridettiin eanageavahemiin, oaivvilda Niittyvuopio.
Kari Guttorm fas oaidná ášši nu, ahte Sámedikki bokte livččii vejolašvuohta oažžut eatnamiid ja čáziid hálddašeami eret stáhtas.
Evttohasain Nilla Tapiola, Marko Katajamaa ja Niko Valkeapää eai searvan Yle Sámi gažadeapmái.
Sámeguovllu eanangeavaheapmi lea váttis ášši maid riikabeaiáirasiidda
Eanangeavahanáššit leamašan áigeguovdilat Sámis guhkit áigge. Ruvket, vuovdedoallu, bieggafápmoindustriija, mátkeealáhus ja maid eará doaibmit háliidit beassat ávkkástallat sámeguovllu eatnamiiguin árbevirolaš sámeealáhusaid lassin.
Dálá dilis iešguđet virgeolbmuin ja doaibmiin lea geatnegasvuohta ráđđádallat Sámedikkiin sámeguovllu eanangeavaheamis. Sámediggelága 9 paragráfa mielde eiseválddit galget ráđđádallat Sámedikkiin, vai sámiid kulturiešstivrejupmi ja iešmearrideapmi ollašuvvá. Sámedikkis ii leat makkárge vetoriekti sámeguovllu eanangeavaheamis.
Mannan giđa sámediggelága ođasmahttinbarggu oktavuođas bekkii goit, ahte aiddo 9 paragráfa ráđđádallangeatnegasvuođa balle addit Sámediggái beare olu válddi sámeguovllus. Dalá vuođđoláhkaváljagotti ságadoalli Johanna Ojala-Niemelä dajai, ahte eandalitge davimus gielddat ledje fuolas das, ahte boahtágo Sámediggái vetoriekti ja ahte bastágo dat eastit buot ruvke- ja bieggafápmofidnuid davvin.
Oahpásmuva evttohasaide ja sin ákkastallamiidda dáppe.