Ivalon koulukeskukseen kohdistui kaksi uhkausta samalla viikolla.
Ivalon koulukeskus Kaarteessa on noin 500 oppilasta, jotka käyvät esikoulua, peruskoulua sekä lukiota. Koulun tiloissa toimii myös kielipesä eli päiväkoti.
Ivalolaisen koululaisen isä Timo Kukkala on ihmeissään siitä, että aiemman tiistaisen koulu-uhkauksen esittäneet oppilaat olivat koulussa keskiviikkona.
– Olen aivan varma, että lapset ovat heti tienneet keitä he ovat olleet. Siellä on varmasti ollut pelkotiloja.
Lapset kouluun turvallisin mielin
Vanhempi Tarja Passi työskentelee koulun yhteydessä olevassa päiväkodissa. Passin lapset käyvät koulua Ivalon koulukeskuksessa.
– Onhan se ollut pienoinen shokki. En olisi uskonut, että Ivalossa tapahtuu tällaista.
Tarja Passi on keskustellut tapahtumista lastensa kanssa. Kaikesta huolimatta hän vie lapsensa kouluun turvallisin mielin.
– Minä luotan viranomaisiin sen verran, että he tekevät työnsä niin hyvin kuin osaavat ja heillä on tietotaitoa. Kyllä minä uskallan lapset viedä kouluun.
Passin 11-vuotias poika Aarni Riestola on neljännella luokalla. Riestola kertoo, että hän ei ollut tapahtumista peloissaan, eikä kouluun meneminen ei pelota. Tapaus kuitenkin ihmetyttää koululaista.
– Jotenkin minä ihmettelin jopa, että miten tänne Ivaloon tulisi tällaista. Vähän on sellaista turhautumista, että ihan turhaan teki tällaisen hässäkän tähän. Olivat aika typeriä ne, jotka tekivät nämä uhkaukset, Aarni Riestola toteaa.
Menesjärveläinen kaksoistutkintoa koulukeskuksessa suorittavan nuoren äiti Kirsi Ukkola on yllättynyt tapahtuneesta.
– Kyllähän se suuri yllätys oli, että mitä ihmettä siellä tapahtuu, ja tietenkin se pelästytti.
Ukkolan poika suorittaa kaksoistutkintoa, ja hän oli tapahtumia edeltävällä viikolla siirtynyt Ivalon lukion opetuksesta Toivoniemeen poronhoitoalan opintojaksolle.
Ukkola kertoo poikansa kuitenkin olleen huolissaan koulukavereistaan Ivalossa. He myös keskustelivat tapauksen aiheuttamista tuntemuksista.
– Vaikuttaa siltä, että hän on kunnossa, mutta kyllä sellainen huoli kuitenkin on. Eihän nuori välttämättä puhelimessa ala niin ajatuksistaan puhumaan.
Toisen uhkauksen kohdalla Ukkola kertoo tulleensa surulliseksi.
– Kun ajattelee, että nuoret lapset, jotka osoittivat uhan kouluun, kyllähän siinä tulee mieleen, että ei ole ymmärrys mukana. Se on pelastusviranoimaisten resurssien suurta tuhlaamista. Tietenkin onhan se hyvä, että uhka ei ollut todellinen, mutta kyllä se silti pistää suruksi, että tällaista tapahtuu.
”Voi monella tapaa vaikuttaa tunteisiin ja suorastaan nostattaa pelkoja”
Saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön johtaja Heidi Eriksen toteaa, että tapaus voi vaikuttaa niin oppilaiden ja henkilökunnan kuin vanhempienkin ja koko perheen turvallisuuden tunteeseen.
Eriksen selventää, että vaikka poliisi on jo kahdesti todennut koulun olevan turvallinen, tällaiset tilanteet voivat siitä huolimatta vaikuttaa yleiseen turvallisuuden tunteeseen.
– Kun on todella paljon joutunut odottamaan, eikä ole itse pystynyt vaikuttamaan tilanteeseen, se voi monella tapaa vaikuttaa tunteisiin ja suorastaan nostattaa pelkoja, Eriksen sanoo.
Eriksenin mukaan erityisesti sen kautta, että näkee paikalla aseistautuneet poliisit, voi tilanne muuttua todeksi ja tuntua käsittämättömältä. Siinä voidaan mennä ihmisen normaalin sietokyvyn yli.
– Se voi monella tapaa vaikuttaa tunteisiin, nostattaa pelkoja, tulla uniin ja ajatuksiin, ja vaikuttaa nukkumiseen. Se voi aiheuttaa monenlaisia oireita, Eriksen jatkaa.
Eriksen huomauttaa, että hankalat tunteen voivat nousta pintaan vielä paljon myöhemminkin. Tällaisessa tilanteessa kannattaa Eriksenin mukaan kääntyä ammattilaisten puoleen hyvin matalalla kynnyksellä, jotta asioista pääsisi puhumaan.
– Ivalossa on hyvä kriisiryhmä ja apua on tarjottu. Nyt kannattaa keskustella lasten ja nuorten kanssa, mutta ei sen enempää kuin he haluavat. Joskus voi olla hyvä myös olla rauhassa. Jos on tarve puhumiseen, silloin pitäisi löytyä turvallinen aikuinen, hän neuvoo.
Eriksenin mukaan voisi olla hyvä pyrkiä palaamaan arjen rutiineihin niin pian kuin mahdollista.
– Kouluun kannattaa mennä. Jos tuntuu, että lapsi pelkää kouluun menemistä, kannattaa vaikka saattaa lapsi kouluun, jotta se vahvistaisi turvallisuuden tunnetta.