Norga giddii rájáidis Ruošša beale uhca biillain badjelaš vahkku áigi. Čavgejuvvon linnjá ii goit vuhtto moge Suoma beale Njávdámis, go doppe čomistit ain ruošša gávppašeaddjit dego ovdalge.
Norga lea váldán atnui seammá njuolggadusaid, mat leat fámus Eurohpá uniovnnas. Ruošša bealde oažžu lihkká ain johtit Norgii minibussiin dahje linnjabiillain. Johtingielddus ii guoskka biillaid, main leat unnimustá logi čohkkánsaji.
Stuorravuovddi rádjestašuvdna Girkonjárgga lahka lea áidna báiki Norggas, gos sáhttá rasttildit rájá Ruššii. Seammás dat lea maid áidna báiki, gos Ruošša beale biillat leat vel beassan johtit Eurohpái.
Suopma gilddii Ruššii registrerejuvvon personbiillaid boahtima Supmii jo čakčamánu beallemuttus. Gielddus guoská ruošša personbiillaid, mat bohtet gos beare EU-guovllu olggobealde dahje Norggas.
Oastit bohtet Supmii dál linnjabiillain
Ođđa njuolggadusat eai leat goit vuhtton vel áššehasaid mearis Suoma beale Njávdámis. Mannan vahkuloahpas gávpi dievai ruošša beale kundariin, muhto dán vuoro gávppašeaddjit bohte báikki ala velá stuorát bussiin.
Busse lei dievva vuorrasut nissoniid, geaid gohčodit ”kiloáhkkun”. Sii ostet gálvvuid ja diŋggaid dárkilis plána mielde: dávvirat ožžot leat ovtta olbmos oktiibuot 300 euro ovddas ja deaddu dain oažžu leat eanemusat 20 kilo. Dás šaddá namma ”kiloáhkku”, man ruoššat ieža geavahit.
Olgoministeriija bággendoaimmaid ossodaga jođiheaddji Pia Sarivaara mielde áššái lea váttis darvánit. Duollus lea goit stuorra ovddasvástádus áššis.
– Ministeriija dieđuid mielde ruoššat ostet buktagiid, maidda bággendoaimmat eai čuoza ja dan geahččanguovllus doaibma lea lágalaš. Ii leat vejolaš goittotge sihkkarit dadjat, ahte biillain eai jođáše maid buktagat masa bággendoaimmat čuhcet, muittuha Sarivaara.
Svetlana imaštallá media beroštumi
Ruošša busse ságastahttá Njávdáma K-gávppi šiljus sakka ja báikkálaččat imaštallet dili.
Sii leat gullan Norgga rádjealbmáin, ahte oassi buktagiin manná njuolga soahtešilljui Ukrainai ruošša soalddáhiidda. Ovdamearkka dihtii Kuoma-gápmagat leat ruoššaid gaskkas bivnnuhat.
Murmánskalaš Svetlana imaštallá media beroštumi su gávpereisui. Su mielas dat lea áibba dábálaš ášši.
– Mun doalvvun daid gálvvuid iežan bearrašii, ustibiidda ja mánáide, dáhkida Svetlana.
Čeavetjávrilaš Sirkka Kukkohovi mielas ii leat jierbmái ásahit ráddjehusaid, maid lea vejolaš garvit. Son atná ruošša nissoniid iežas oasil oaffarin dán dilis.
– Galhan dat gálvvut mannet earáide go daidda geat daid ostet. Muhto soaitá leat nu, ahte áhkutge dinejit juoidá dáin reaissuin, son árvala.