Tuulessa leijuvat vessapaperit Suomen luonnossa ovat valitettavan tuttu näky Mikko ”Peltsi” Peltolalle. Norjassa eivät leiju pelkästään paperit, vaan ihmisulosteista on muodostunut todellinen ongelma.
Norjan Lofooteilla kokeiltiin tänä kesänä etsiä ratkaisua ongelmaan ilmaisilla kakkapusseilla. Yli kuudellasadalla jaetulla pussilla saatiin ulosteiden määrää vähennettyä luonnosta merkittävästi.
Myös ”Peltsi” Peltola innostuu ideasta.
– Herättää hirveän positiivisia ajatuksia, että asialle tehdään jotain. Mielenkiintoinen kokeilu, pohtii Peltola.
Käytettyjä vessapapereita Nuuksiosta Saariselälle
Koronavuosien jälkeen ihmisten jättämät jäljet lisääntyivät Peltolan mielestä Suomessakin. Suomalaiset suorastaan rynnivät retkille, varsinkin kansallispuistoihin.
Valtava vaellusinto näkyi hyvin pian myös luonnossa. Käytettyjä vessapapereita alkoi näkyä Peltolan mukaan enenevissä määrin eri puolilla Suomea.
– Minä huomasin sen Nuuksiossa ja ja sitten muutamassa kohtaa Saariselällä. Ei mitenkään merkittävästi, mutta selvää vessapapereiden lisääntymistä oli luonnossa.
Metsähallitus: Tiheän käymäläverkoston avulla luonto pysyy puhtaana
Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Janssonin yleiskäsityksen mukaan Suomen luonnossa ei ole kovin suurta ulosteongelmaa. ”Paikoitellen toki voi olla”, täsmentää Jansson.
Metsähallituksen mukaan Suomessa ei ole testattu ihmisille suunnattuja kakkapusseja. Pussien sijaan ongelmien ratkaisu on riittävän tiheä käymäläverkosto. Metsähallituksen mukaan kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden maisemissa on yli 2 000 käymälää.
– Me kehitetään käymäläjärjestelmää. Se on ratkaisu. Niitä pitää olla oikeissa paikoissa ja riittävästi, kertoo Jansson.
Käymälöitä on pyritty kehittämään sellaisiksi, ettei siellä joka päivä tarvitse käydä tyhjentämässä alusastiaa.
– Siellä on astiat sen kokoisia, ja systeemit käymälän takana ovat sellaiset, että ne toimivat aika tehokkaasti.
Miten kakata oikein luonnossa?
Luonnossa voi liikkua ja tehdä tarpeitaan myös huomaamattomasti. Monella vaeltajalla löytyykin kantamuksista pieni lapio.
Ensisijaisesti tulisi kuitenkin aina etsiä käymälä, neuvoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson.
– Jos tulee iso hätä, niin ehkä ihan hätätapauksessa voi vähän sammalta raottaa ja tehdä tarpeensa. Sen jälkeen pitää peittää jälkensä.
Virtsatakaan ei sovi minne tahansa.
– Ainakaan vesistöön ei saisi virtsata. Se pitää tehdä kaukana vesistöstä, jotta virtsa suodattuu maahan.