Dán jagi lea gollan 80 jagi Áillohaš rohkki, Nils-Aslak Valkeapää riegádeamis. Sámi multidáiddára eallinbarggu ávvudit ja čalmmustahttet Helssegis Etno Soi! -festivála gudnekonsearttas maŋŋebárgga skábmamánu 7. beaivve.
Ulla Pirttijärvi-Länsman ovdanbuktá ovttas Ulda-joavkkuinis Áillohačča šuoŋaid ođđa hámis.
– Su materiála lea dego ođđasit heivehuvvon 2020-logu oainnuin. Mii maid ráhkadit ođđa heivehusaid su divttaide, čilge Pirttijärvi-Länsman.
Konsearttas leage vejolaš gullat oahpes šuoŋaid dego Sámi eatnan duoddariid ja Vuoi Biret Máret Vuoi.
– Das šaddá dego dakkár muitalus, dego mo mii leat válljen ja mo mii buktit ovdan dáid.
Eahkeda áigge ii gullo dušše musihkka, muhto sáhkan šaddá maid Áillohaš ieš. Dutki ja girječálli Veli-Pekka Lehtola logaldallá ovdal konseartta Nils-Aslak Valkeapää birra. Lehtola lea máŋggain girjiiin čállán Áillohačča mearkkašumis sámekultuvrii.
Etnosoi!-festivála jođiheaddji Jaana-Maria Jukkara dadjá, ahte sii háliidit iežaset festiválas čiekŋudit ja lasihit dieđu sierra temáin ja olbmuin. Dál sis lei buorre liiba muitalit eanet Áillohaččas.
– Mis lea sávaldat, ahte geahččit maid sáhtašedje oassálastit muittašeapmái. Ságastallama ja eahkeda jođiha doaimmaheaddji-girječálli Jorma Lehtola, muitala Jukkara.
Sámemusihka huksejeaddji ja pionera
Áillohačča (1943–2001) dovdet sámi luohteárbevieru ođasmahttin, govvadáiddárin ja girječállin. Su váikkuhus sámedáiddáriidda álo otná beaivve sámerapartisttaid rádjai leamašan mearkkašahtti. Áillohaš jođii olu máilmmis ja šattai dovddusin maid riikkaidgaskasaččat.
Son movttiidahtii ođđa juoigiid ja diktačálliid ja bovdii maiddái nuorra dáiddáriid fárrui go mátkkoštii dáidagiinnis.
Ulla Pirttijärvi-Länsman oaivvilda, ahte Áillohaš lei okta modearna sámemusihka huksejeaddjiin ja pioneara dan suorggis.
– Go guldala dan áigge bihtáid, de man fiinna musihka son lea bargan iežas musihkar ustibiiguin. Dat ain doibmet hui bures, ahte dat barggai hirbmat buorre barggu dien olis, rámida Pirttijärvi-Länsman.
Pirttijärvi-Länsman barggai Áillohaččain ovttas 1990-logus, go ráhkadeigga Hong Kong dohkká mánáid cd:a. Pirttijärvi-Länsman lei ráhkadan bihtáid, muhto ovdalgo mánát galge daid boahtit lávlut, de lei vel heivehan bargu, mas Áillohaš lei mielde.
Geat Áillohačča dovde, govvidit su liekkus olmmožin. Pirttijärvi-Länsman muittaša hearvás ságastallama mii sudnos lei, go Áillohaš vuojihii su Áŋŋelii.
– Son jearrá, ahte makkár dat Mari Boine lea olmmožin. Ja mun jurddašin, ahte maid hearráid mun galggan Áillohažžii muitalit Mari Boine birra. Dieđusge jurddašin, ahte Marihan gal lea hui čeahppi ja vuogas olmmoš. Muhto in mun diehtánge, ahte son ii vel dovdan dalle Mari, bohkosa Pirttijärvi-Länsman.
Su muitui leat báhcán maiddái Guovdageainnu beassášmárkanat, go leigga Áillohaččain boares hoteallas čohkohallamin.
– Olbmot bohte ain Áilluin háleštallat. Gal dat lei somá oaidnit man dovddus ja bivnnut son lei. Olbmot nu liikojedje ja rábmojedje su.
Konsearttas Ulla Pirttijärvi-Länsman áiguge muitaladdat oktasaš fearániid birra. Vel ii leat goit diehtu leago konseartta vejolaš oaidnit boahttevuođas maiddái Sámis.
– Ferte geahččat, ahte šaddágo eará sajis dáinna konsearttain johtit. Mu mielas lea somá muittašit ja buktit ovdan, dieđusge musikálalaččat iežan oainnu ja mo mun dego dulkon su bihtáid, su šuoŋaid ja maiddái muhtin divttaid, dadjá Ulla Pirttijärvi-Länsman.
Áillohaš lea beassan musihkkamusea gudnegalleriijai
Gudnekonsearta lágiduvvo Suoma musihkkamusea Fames. Stuorra ođas leage, ahte Nils-Aslak Valkeapää lea beassán dan jagi oassin Fame gudnegalleriija váldočájáhusas.
Čájáhusas Mari Boine, Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Niillas Holmberg, Ailu Valle ja Wimme Saari muitalit videošearpmaid bokte, ahte makkár mearkkašupmi Áillohaččas leamašan sin dáidagii.
Etnosoi!-festivála jođiheaddji Jaana-Maria Jukkara illuda, go dál sii leat vuosttas geardde beassan loktet galleriijai oidnosii sámedáiddára.
– Go guldala artisttaid muitalusaid, de dat dušše nanne man stuorra mearkkašupmi sus leamašan ja lea ain eará ahkebuolvvaide. Dat lea njuorasmahtti ášši. Dieđusge livččiimet lihkolaččat, jus son ieš livččii dáppe ávvudeame riegádanbeaivvis, dadjá Jaana-Maria Jukkara.