Puáttee ive aalgâst sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissiost aalgât anarâškielâlâš čällee. Oovdeb anarâškielâlâš čällee kuođij pargo siämmáá ohtâvuođâst, ko oovdeb váldučällee kuođij pargoos komissiost.
Anarâškielâ sárnoo uáiná ete jieijâs kielân sárnum lii tehálâš eromâšávt vuorâsub ulmuid, mutâ meid iärrásáid-uv.
– Kale tot lii stuorrâ skeŋkkâ, et viijmâg tobbeen aalgât anarâškielâlâš pargee, iätá Kuobžâ-Piäká Ánná, Anna Morottaja.
Komissio váldučällee Ulla Aikio-Puoskari muštâl, ete kulâmijn lii lamaš máhđulâšvuotâ sárnuđ jieijâs sämikielâ, veikkâ anarâškielâlâš pargee ij lah lamaš.
– Mij lep hárjánâm iberdiđ tom, mut mijjân puátá anarâškielâlâš pargee puáttee ive aalgâst. Mist lijjii váhá vädisvuođah kavnâđ pargee, mutâ tääl lep kavnâm hirmâd šiev pargee.
Anarâšâi feeriimeh še komissio tiättun
Taan ohhoost komissio lii lamaš Anarist kulâmin Aanaar kuávlu sämmilij feeriimijd. Morottaja še áigu moonnâđ mottoom kooskâst kuullâmnáál. Sun uáiná tom máhđulâšvuotân vijđediđ staatâ virgálii tiäđu sämmilijn, sämmilij feeriimijn já tobdoin.
– Eidu anarâšâi feeriimeh šodâččii kuusnii čalluđ, ko sämmilij historjákiirjijn iä lah maŋgâ celkkuu anarâšâi feeriimijn, anarâšâi historjást. Kuittâg tot lii ereslágán ko eres sämikuávlui sämmilij historjá, iätá Morottaja.
Morottaja uáiná tehálâžžân, ete eidu sämmilij tuotâvuotâ, tobdoh já feeriimeh šaddeh kuullâmnáál. Sun arvâl, ete kulâmij peht ulmuuh pyehtih lyeštiđ počâs jurduin.
Sun osko, ete komissio pargo puáhtá vaiguttiđ puátteevuotân, veikkâ historjá ij pyevtigin mutteđ.
Komission puáhtá muštâliđ meid puorijn feeriimijn
Komissio váldučällee Ulla Aikio-Puoskari mield kulâmijn uážžu sárnuđ eidu tain aašijn moin jieš haalijd, meid puorijn feeriimijn.
– Kulâmeh láá uáivildum aaibâs puohháid. Ij taarbâš tubdâđ, ete lii hirmâdávt traumatisistum. Iäge tuše historjá verivuođâid, mut meid taan ääigi.
Ulmuuh láá muštâlâm kulâmijn vijđáht sii elimist. Motomeh láá muštâlâm eenâb škovlâääigist, motomeh kielâmoonâtmist tâi molsomist. Meid feeriimeh päikkisiijdâ moonâtmist, viehâvääldist já virgeomâhái lattiimist láá puáttám oovdân.
– Ain puáhtá mist pivdeđ kulâmijd, veikkâ ep lah almottâm, ete liččijm eidu suu päikkikoodán puátimin, sun rävvee.
Komissio pargo kolgâččij jotkuđ ihán 2025 räi. Uđđâ čällee nommâ ij lah val almolâš tiätu.
