Sámeáššit loktanedje oktan ságastallanfáddan Nuoraid dálkkádatallačoahkkimis Helssegis mannan vahkuloahpas. Allačoahkkima oktavuođas lágidedje presideantaevttohasaide válgapanela, masa nuorat ieža ledje lokten gažaldagaid.
Gažadanbottus šattai sáhka maid kolonialismmas, go presideantaevttohas Olli Rehn uhcášii iežas sáhkavuorus, ahte Suomas livččii kolonialisttalaš historjá.
Suomá Sámi nuoraid -searvvi lahtut ledje čuovvumin válgapanela, muhto Rehn čuoččuhusaid maŋŋel nuorat gal vázziledje olggos. Niila-Juhán Valkeapää muitala, ahte go muhtin presideantaevttohasat jo muđuige garve vástideamis sámeáššiide, de sis ii lean miella šat báhcit čuovvut dilálašvuođa.
– Dat maŋemuš kommeanta man gulaimet lei dakkár, ahte mearrideimmet ahte eat hálit leat oassin dan ságastallamis, dadjá Valkeapää.
Go sámenuorat vázziledje dilálašvuođas eret presideantaevttohasaid njuni ovddas, de eará nuorat spežžo gieđaid ja dorjo sin.
Presideantaevttohasat eai njuolga lohpidan sámiide maidege
Nuoraid dálkkádatallačoahkkima ulbmilin lea oažžut nuoraid jiena gullosii dálkkádatságastallamis ja lasihit maiddái nuoraid váikkuhanvejolašvuođaid. Dán vuoro nuorat bessege čavggahit vejolaččat Suoma boahttevaš presideantta.
Presideantaevttohasaid válgapanelii serve Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho, Mika Aaltola, Olli Rehn ja Alexander Stubb.
Láidesteaddji jearahii evttohasain earret eará mo Suopma galggašii nannet sámiid rivttiid ja mo presideanta áigu ovddidit ášši.
Presideantaevttohas Alexander Stubb hálai sápmelaččaid oktavuođas lundui ja namuhii maiddái sámiid dálkkádatráđi, muhto njuolggo vástádusa nuorat eai gažaldahkii ožžon.
Olli Rehnis láidesteaddji jearahii mo ruoná sirdašumi sáhttá ollašuhttit nu, ahte dat ii čuoza sámiide. Rehn geažuhii vástádusastis dan guvlui, ahte sápmelaččat sáhttet váikkuhit iežaset áššiide gieldamearrideami ja Sámedikki bokte. Rehn ávžžuhiige sápmelaččaid geavahit dáid rivttiid ja mearrideaddjiid fas guldalit sápmelaččaid dehálaš áššiin.
Kolonialisma fas bođii sáhkan dan oktavuođas, go Rehn máinnašii mo Suopma sáhtašii leat ovdamearkan earáide dálkkádatáššiin.
– Mii sáhttit bures doaibmat ovttasteaddji fápmun globála mátti guvlui dan dihte, go mis ii leat kolonialisma válddi historjá, dajai Rehn.
Dán kommentii gal Pekka Haavisto darvánii dakkaviđe ja válddii sáhkavuoru.
– Dáppe hállojuvvo, ahte leago kolonialismahistorjá vai ii. Váidalahtti mis lea sámeguovlluid oasil iežamet historjá, man eat leat vel oalát čielggadan, dajai Haavisto.
Haavisto sáhkavuoru maŋŋá geahččit spežžo gieđaid. Rehn doamaige vástidit Haavistoi.
– Dat lea sihkkarit duohta, lean ovttaoaivilis. Muhto mis ii leat seamma sullasaš stuorra kolonialistariikkaid historjá dego earáin, dajai Rehn.
”Rehn cealkámuš lea badjelgeahččanvuohta”
Rehn maŋemuš čuoččuhus kolonialismmas lei doarvái sámenuoraide ja sii vázziledje eret. Niila-Juhán Valkeapää ii goit hálit jáhkkit, ahte Rehn ii livčče diđolaš sámiid historjjás ja dain vearrivuođain, maid sámit leat šaddan gillát.
– Duokkár cealkámuš lea badjelgeahččanvuohta iige dat veahket gal sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu, dadjá Valkeapää.
Valkeapää mieđiha, ahte Suoma kolonialisttalaš historjá ii leat seammalágan dego eará riikkain.
– Suopma lea goit ávkašuvvan kolonialismmas earáge guovlluin máilmmis go dušše Sámis. Suopmelaš fitnodagat, maid Suoma stáhta doarju, ovdamearkka dihte UPM čuohppá vuvddiid Uruguyas ja bilida doppe čázadagaid. Sámis kolonialisma lea bistán čuđiid jagiid ja joatkašuvvá ain vel, dadjá Valkeapää.
Rehn: ”Sámenuorat čuvgejedje dehálaš duohtavuođa”
Presideantaevttohas Olli Rehn deattuha, ahte válgapanelas son hálai Suoma oktavuođas globála mátti, dego Afrihká riikkaide.
– Mis ii leat seammalágan kolonialismma historjá, nugo máŋggain eará oarjeriikkain, dego Frankriikkas ja Stuorra-Britannias, dadjá Rehn Yle Sápmái.
Rehnis gal gávdno ipmárdus sámenuoraid protestii.
– Sámenuorat háliidedje eret vázzilemiin čuvget dehálaš historjjálaš duohtavuođa, nappo sámiid vealaheami ja suomaiduhttima. Dát lea váivves oassi Suoma historjjás, dadjá Rehn.
Rehn maiddái namuha, ahte Suomas dego earáge Davviriikkain lea jođus sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa, mii lea vuohki gieđahallat vássán dáhpáhusaid.
Suoma boahttevaš presideanta berre dovdat sámiid áššiid ja diliid, oaivvilda Rehn.
– Presideanta sáhttá maid riikkaidgaskasaš oktavuođain buktit ovdan eamiálbmogiid oainnu ja sin historjjá ja otná beaivve dehálaš áššiid, dadjá Olli Rehn.
Sámenuorat leat ožžon olu doarjaga
Sámenuorat leat ožžon eret vázzileami ovddas olu giitosiid ja maid doarjaga. Dálkkádatallačoahkkima lágideaddjit leat šállošan sosiálamedia bokte dan, ahte válgapanelas čuoččuhuvvojedje giellásat kolonialismma birra. Lágideaddjit maid dorjot sámenuoraid proteastta.
Vahkuloahpas maiddái presideantaevttohas Pekka Haavisto loktii sámenuoraid proteastta ovdan iežas sosiálamedias.
– Lea deháláš, ahte mii leat hearkkit maiddái iežamet historjjá ja dan sevdnjes beliid ektui, dajai Haavisto iežas Instagram kontus.