Čábbámus juovlalávlagat leat dánge jagi čuodjan golmma sámegillii maiddái Suoma stuorámus gávpogiin.
Helssega duopmogirkui ledje mannan lávvardaga boahtán sihke gávpotsámit ja ja maiddái eará gávpotlaččat, geat háliidedje gullat ja lávlut sámegielat juovlalávlagiid.
– Lea dehálaš, ahte sámegielaid sáhttá geavahit maiddái Helssegis, mii lea goittotge okta Suoma stuorámus sámi giliin. Ja das fuolakeahttá, ahte olbmot eai nu olu hála sámegiela dáppe, muitala Onni Vakkuri Helssegis.
Eandalit gávpotsámiide lea dehálaš gullat lávlagiid iežaset eatnigillii. Jouni Kittii juovlalávlagat bukte mánnávuođa muittuid millii.
– Mun lean árra mánnávuođa Anáris riegádan Sámi birrasis, dan áigge olbmot hálle dušše sámegiela. Ja dieđusge mun lean šaddan dan giellabirrasis, mas suomagiella hui hárvet gullui. Eandalit juovllaid áigi lei juohke sápmelaš bearrašii hui dehálaš. Mii leimmet ovttas, lávlluimet, stoagaimet ja návddašeimmet eallimis, muitala Kitti.
Sámebáhppa Mari Valjakka lea johtán miehtá Suoma lávlumin juovlalávlagiid juo máŋga jagi. Son árvala, ahte sámegielat dilálašvuođas lea stuorra mearkkašupmi.
– Dat lea justa dákkár dáhpáhus, gos mii sáhttit maid deaivvadit nubbi nuppi ja deaivvadit ilolaš dilálašvuođain, eatge dušše miellačájáhusain. Leat dáppe dušše návddašeamen juovlalávlagiin, oaidná Valjakka.
Oktiibuot 150 olbmo ledje čoahkkanan Helssega duopmogirkui. Helssetlaš Raila Pirinen vásihii girku menddo stuorisin, muhto liikui gal dasa, ahte dákkár dáhpáhus lei ordnejuvvon.
– Dat gal lea somá, muhto livččii somá jus livčče unnit visti, dát lea menddo stuorra dáidda lávlagiidda, go mii eat leat nu olu. Ovdal mis lei doppe vuolggahusbarggugirkus, mii lei unnit, dat lei mu mielas eambbo intiima, smiehtada Pirinen.
Dorvvolaš sadji lávlut sámegillii
Suomas leat ordnen sámegielat čábbámus juovlalávlladilálašvuođaid jagi 2012 rájes. Dalle almmustuvai vuosttas háve gihpa, masa ledje čohkken davvisámegillii juovlalávlagiid. Juovlalávlagiid teavsttat almmustuvve maiddái nuortalaš- ja anárašgillii jagis 2015.
Suoma evangelalaš-luteralaš girku sámebarggu čálli Erva Niittyvuopio lea álggu rájes leamašan aktiivvalaččat ordnemin girku bealis lávlundáhpáhusaid.
– Dál mii geahččalit bargat nu, ahte álo go dilálašvuohta lea gávpotsearvegottis, buot golbma giela leat mielde. Olbmot liikojit ja čoahkkanit, dadjá Niittyvuopio.
Go dilálašvuođaid leat juo máŋga jagi ordnen, orru dat hui lunddolaš dán áigge maiddái searvegottiide, ahte girkus gullojit maiddái sámegielat juovlalávlagat. Dáhpáhusain leat dávjá ovdalávlut, geat láidestit olles joavkku lávlut iežaset gillii.
– Álo giinu jođiha dan lávluma, vai olbmot besset dorvvolaččat searvat lávlumii fárrui. Juohke dilálašvuođas ja gávpogis leamašan ovdalávlu fárus.
Niittyvuopio muitala, ahte dál buot bismagottit miehtá Suoma leat ordnegoahtán ieža dáhpáhusaid ja joatkán dan barggu, maid girku sámebarggus leat juo guhká bargan.
– Dat lea dahkan dan barggu álkibun, ahte lea áibbas lunddolaš miehtá Suoma lávlut sámegillii, oaidná Niittyvuopio.