Suomas válljejuvvo farga ođđa presideanta, guhte boahtá leat maiddái Suoma riikkavuloš sápmelaččaid árvojođiheaddji.
Dálá presideantta Sauli Niinistö áigodagas Niinistö lea galledan sápmelaččaid ain duollet dállet iešguđetlágan dáhpáhusaid oktavuođas. Niinistö lea buktán ovdan sámiid áššiid riikkaidgaskasaš forumain dego Ovttastuvvan našuvnnain iežas sáhkavuoruin. Presideanta rahpá maid árbevieru mielde Sámedikki ođđa válgabaji, muhto vássán válgabajis eai sáhttán korona dihte seamma láhkai ávvudit.
Yle Sápmi jearai presideantaválgaevttohasain, mo sii Suoma boahttevaš presideantan válddášedje vuhtii sápmelaččaid. Ovcci evttohasas guđas vástidedje.
Ođđa presideantaevttohasat leat dan mielas, ahte presideantan sii áiggošedje jeavddálaččat gulahallat ja lasihit ovttasbarggu sápmelaččaiguin.
– Sámit sáhtášedje leat maid presideantta delegašuvnnas go hállat kultuvrra ja gielaid seailumis, dasgo sápmelaččat leat áššedovdit dain iežaset vásáhusaid bokte. Anán maid dehálažžan, ahte buot árktalaš čoahkkimiin, main lean sáhka earret eará dálkkádatrievdama eastimis, de sápmelaččain livččii hui guovddáš rolla, oaivvilda Pekka Haavisto (válljenovttastus).
Maiddái Sari Essayah (KD) válddášii sápmelaččaid fárrui iežas delegašuvnnaide ovdamearkka dihte ON čoahkkimiidda.
– Ja galledivččen sámiid jeavddálaččat ja bovdešin iežan guossái, lasiha Essayah.
Gurutlihtu presideantaevttohas Li Andersson lasihivččii presideantan ovttasbarggu Sámedikkiin. Maiddái Jutta Urpilainen (SD) namuha jeavddálaš oktavuođa doallama Sámedikkiin.
Olgešbellodat Kokoomus evttohas Alexander Stubb fas vuoruhivččii giellabarggu, vai sámegielat seilot. Son maiddái háliidivččii oassálastit sámedáhpáhusaide.
– Buot stáhta doaibmit galggašedje gazzat lasi dieđu sámiid historjjás ja sámekultuvrras. Dat lea oassi olles Davviriikkaid, deattuha Stubb.
Olli Rehn (guovddáš) doalašii jeavddálaččat oktavuođa sápmelaččaide, ja son háliidivčče deaivat maiddái sápmelaččaid, geat ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
– Presideanta berrešii váldit vuhtii sápmelaččaide dehálaš dáhpáhusaid. Ovdamearkka dihte nuortalaččaid ásaiduvvamis ja eváhkoáiggi nohkamis lea gollan 80 jagi čuovvovaš presideantaáigodagas, jagis 2029. Dat ánssášivččii eambo fuomášumi Suomas.
Presideantaevttohasat Jussi Halla-Aho (vuođđosuopmelaččat), Harry ”Hjallis” Harkimo (Liike Nyt) ja Mika Aaltola (válljenovttastus) eai vástidan Yle Sámi gažadeapmái.
Presideanttas árvojođiheaddjin vejolašvuohta doallat sámeáššiid badjin
Suomas presideanttas ii leat politihkalaš mearridanváldi, ja sápmelaččaid sajádaga guoski áššit gullet vuosttažettiin Suoma riikkabeivviide. Liikká presideantaevttohasat oidnet, ahte presideantan sis livčče olu vejolašvuođat váikkuhit sámeáššiide.
Pekka Haavisto ja Jutta Urpilainen oaidniba presideantta vejolašvuođa árvojođiheaddjin čalmmustahttit sámeáššiid.
– Presideanta galgá dovdat sápmelaččaid áššiid ja dili. Presideanta sáhttá riikkaidgaskasaš oktavuođain loktet eamiálbmogiid oainnu ja buktit ovdan historjjá sihke dálá beaivve áššiid, lohká Olli Rehn.
Li Andersson oaidná, ahte presideanta sáhttá geavahit iežas posišuvnna ja árvoválddi earret eará dieđu lasiheapmái sámiid birra.
– Muhto vuosttažettiin presideanta sáhttá geavahit dan sápmelaččaid sajádaga ja vuoigatvuođaid buorideapmái. Lea maid dehálaš čielggadit, mo presideanta sáhttá doarjut duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna barggu.
Alexander Stubb lohká, ahte presideantan son vikkašii nannet sierra giella- ja álbmotjoavkkuid gulahallama ja oktasaš áddejumi.
– Árvojođiheaddjin presideanttas lea vejolašvuohta váldit beali ja oaivvildit, ja váikkuhit dan bokte sámiid sajádahkii, oaivvilda Stubb.
Maiddái Sari Essayah čalmmustahttá dan, mo presideanta sáhttá geavahit iežas posišuvnna ávkin ja loktet ovdan sámiid rivttiid almmolaš ságastallamis.
– Ja presideanta sáhttá maid hállat sápmelaččaid beales earret eará Ovttastuvvan našuvnnaid forumain ja Árktalaš ráđis.
Sámiid sajádaga nannen gáibida barggu
Eanáš oassi presideantaválgaevttohasain oidnet dárbbašlažžan giddet fuomášumi sápmelaččaid sajádahkii suopmelaš servodagas.
Sari Essayah ja Li Andersson oaidniba earret eará sámediggelága dehálažžan dan ektui.
– Lean ilus das, ahte viimmat ráđđehus attii sámediggelága mii buorida máŋggaid rivttiid. Olu lea goittot bargu ain ja earret eará duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna barggu joatkin lea dehálaš, lohká Essayah.
Jutta Urpilainen šálloša, go sámediggeláhka ii ođasmahttojuvvon mannán válgabajis, go su bellodat lei ráđđehusas.
– Anán dehálažžan, ahte Suopma ovddida olmmošvuoigatvuođaid sihke ruovtturiikkas ja olgoriikkain. Okta dehálaš oassi dás lea sámiid iešmearridanrievtti nannen, lohká Urpilainen.
Li Andersson mielas sámediggelága ásaheapmi lea buot hohpolamos ášši, mainna su mielas lea ádjánan jo menddo guhká.
Nugo Essayah, maiddái Andersson oaidná duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna barggu mearkkašahttin, ja su mielas Suopma berrešiige analyseret ovddasvástádusas sápmelaččaid vásihan vealaheamis, vaššiságain ja olmmošriekterihkkumušain.
– Sámegielat oahpahusa ovdii galgá maid bidjat návccaid, vai leat eambo oahppomateriálat ja sihkkarastit, ahte leat doarvái ámmátoahpaheaddjit. Lea maid dehálaš lasihit obalohkái dieđu sámiid birra Suomas, lasiha Andersson.
Pekka Haavisto lokte oktan dehálaš áššin davviriikalaš sámeovttasbarggu. Son lea erenomáš fuolas vaššiságain sápmelaččaid vuostá.
– Sápmelaččat vásihit ain vealaheaddji ságaid. Máŋggat sámenuorat eai duostta sámástit almmolaččat go ballet ahte dat badjelgehččo.
Olli Rehn ja Alexander Stubb čalmmustahttiba sápmelaččaid sajádaga namalassii eamiálbmogin.
– Anán dehálažžan ealli sámekultuvrra dihte, ahte miehtá Suoma sámemánáin lea albma vejolašvuohta oahppat sámegielaid. Maiddái vejolašvuohta bargat árbevirolaš ealáhusaiguin sámiid ruovttuguovllus lea dehálaš oassi sámiid sajádaga dorvvasteamis, oaivvilda Olli Rehn.
Olli Rehn lohká duohtavuođa- ja soabadanproseassas, ahte presideanta galgá maid oahpásmuvvat proseassa bohtosiidda ja ávžžuhusaide, go dat gárvvásmuvvet.
Dego Haavisto, maiddái Alexander Stubb oaidná davviriikalaš ovttasbarggu dehálažžan sámiid ektui ja oaivvilda, ahte davviriikat galget ovttas atnit fuola sápmelaččaid rivttiid ollašuvvamis.
– Lea dehálaš, ahte sámiid ruovttuguovllu eallinfápmu nanosmuvvá vai iešguđet sámegielat ja -kultuvra seilot oktavuođas lundui ja árbevirolaš ealáhusaide, lohká Stubb.
Presideantaválggaid ovdajienasteapmi álgá 17. beaivve ja ieš válga lea 28. beaivve. Jus oktage evttohasain ii oaččo badjel beali jienain, de ordnejuvvo vel nubbi jienasteapmi guovtti eanemus jienaid ožžon evttohasa gaskkas. Nubbi válga lea guovvamánu 11. beaivve.
Yle válgamašiinnas beasat iskat guđemuš presideantaevttohas lea eanemus ovttaoaivilis duinna.