Yle Sápmi čuovui sáttaságastallama ođđa sámediggelágas riikkabeivviin

Sáttaságastallama sáhttá fitnat maŋŋelgihtii geahččamin Yle Areenas.

Ságastallan lea nohkan ja dál láhkaevttohus manná vuođđoláhkaváljagotti gieđahallamii.

Sara Seppänen (vuođđ.) vástida ovddit sáhkavurrui sápmelašmeroštallamis. Leago dat gillii vuođđuduvvo sápmelašmeroštallan buoret go dat ahte olbmot leat eallán máŋggaid sohkabuolvvaid davvin, jearrá Seppänen.

Son máinnaša meahccelappalaččain dahkkon čielggadeamis. Giella ii sáhte leat su mielas sápmelaškritera.

Son sávvá ahte dán háve dahkko láhkaevttohus mii gudnejahttá buot sápmelaččaid. Son oaidná ahte sápmelaččaid leat juohkimin guovtti jovkui, jietnavuoigadahtton olbmuide ja sidjiide geain ii leat vuoigatvuohta jienastit sámediggeválggain.

Jenni Pitko (ruon.) vástida Autto kommentii das ahte ii sáhte doarjalit dušše ON mearrádusaide. Pitko mielas dehálaš leage dat ahte sápmelaččat eai ieža dohkket dálá lága ja sápmelašmeroštallama.

Pitko muitala dálá lága sápmelašmeroštallama šaddamis ja čujuha Davviriikkaid meroštallamiidda maid vuođđu lea giellamáhtus. Su mielas dakkár olmmoš ii sáhte šaddat sápmelažžan vaikko su máttut leamašge merkejuvvon muhtin vearrogirjái.

Markku Eestilä (kok.) hállá sámediggeválggain ja das ahte sápmelaččat iežage leat hállan válgalisttuin.

Son deattuha ahte jus man nu jovkui addojuvvojit rievttit de dat eai galgga duolbmat nuppi joavkku rivttiid.

Son čujuha Autto sáhkavurrui, ahte áššiid galgá ovddidit soabalaččat. Buot joavkkuid galgá su mielas váldit vuhtii.

Eestilä mielas galggašii čielggadit makkár mearkkašupmi ON orgánaid mearrádusain lea Suoma láhkaásahussii.

Juha Mäenpää (vuođđ.) giitá Autto ja Seppänen sudno sáhkavuoruin.

Son geardduha láhkaođasmahttima bálgá. Mäenpää maid máinnaša mo sápmelašmeroštallan lea dagahan riidduid.

Su mielas lea ártet ahte láhkaevttohusa geahččalit ovddidit. Son máinnaša mannan vahku miellačájeheami ođđa sámediggelága vuostá.

Mäenpää mainnaša mo sámedikki válgalogahallamis eretsihkastuvvon olbmot leat váidán áššis ja muitala ahte Alimus hálddahusriekti lea lohpidan mearrádusaid váidagiidda dál giđđat. Mäenpää dadjá, ahte láhkaevttohusa ii galggašii gieđahallat ovdal go mearrádusat duopmostuoluin leat boahtán.

Fatim Diarra (ruon.) dadjá ahte sámit leat menddo guhká vuordán láhkaođasmahttima. Son giitá sápmelaččaid geat leat ovddidan jagiid mielde lága ja veadján čilget ođđasit ođasmahttima dárbbu.

Diarra imaštallá ahte ráđđehusbellodagaid ovddasteaddjit hállet eará go maid ráđđehus lea buktán ovdan. Son sávvá ahte ráđđehus ovddida ášši man ráđđehusbellodagat leat ieža soahpan.

Heikki Autto (Kok.) árvala, ahte riikkabeivviid árbevierrun lea šaddan ságastallat sámediggelága ođasmahttindárbbus.

Autto máinnaša ruossalasvuođaid ON olmmošriekteorgánaid mearrádusain. Árat dat leat váldán beali ovttat olbmot sápmelašvuhtii ja maŋŋá fas joavkodovddasteami.

Son buktá ovdan ahte lága birra leamaš báhkage ságastallamat, muhto eallin goit davvin lea joatkašuvvan nugo ovdalge.

Autto cuiggoda ahte válgalávdegoddi lea sihkastan eret olbmuid válgalogahallamis ja das leat dahkkon váidagat. Su mielas galggašii vuordit alimus hálddahusrievtti mearrádusaid.

Autto mielas válggain galggašedje leat válgalisttut maid mielde áirasat válljejuvvojit.

Son hállá maid soabalašvuođas Suoma historjjás. Autto mielas galggašii láhkaođasmahttimisge soabalaččat ohcat viiddes evttohusa. Dálá evttohus Autto mielas boktá fas riidduid.

Veronika Honkasalo (gur.) čujuha Seppänen sáhkavurrui ahte vuođđosuopmelaččat leat ráđđehusbellodahkan čatnasan ovddidit lága. Honkasalo sávváge, ahte láhka ovdána dán háve iige ájihuvvo.

Guovddášáššin Honkasalo mielas lea dehálaš dohkkehit lága mii gudnejahttá sámiid iešmearrideami. Lága ii sáhte šat guođđit nu ahte dat ii ođasmahttojuvvo, cealká Honkasalo.

Honkasalo máinnaša sápmelaččaid bággosuomaiduhttima ja maiddái dan ahte girku lea álggahan iežas soabadanproseassa.

Honkasalo mielas lea dehálaš ahte láhkaođasmahttimiin sámediggái eai beasa dakkárat, geat eai leat sápmelaččat.

Sara Seppänen (vuođđ.) geardduha historjjá, son dadjá ahte máŋggat riikkabeivviin eai dovdda Lappi historjjá. Son hállá mo meahccelappalaččat hálddašedje eatnamiid ja sis ledje siiddat ja goahtegearregat. Anáraččatge elle seamma láhkai go meahccelappalaččat.

Seppänen oaivvilda ahte maŋŋá bohte dasto boazosámit ja nuortalaččat. Son muitala ahte giemasámegiela geahččalit dál ealáskahttit.

Su mielas lappalaš-kritera galgá seailluhit lágas. Son oaivvilda ahte meahccelappalaččat ellet ain seamma guovlluin ja seamma ealáhusain, vaikko giella leage jávkan.