Badjealmmái ja boazosafáriid jođiheaddji Uule-Niiles Saras ledje dušše moadde hearggi, go son álggii boazosafáriid jođihit Suoločielggis badjelaš guoktelogi jagi dassá. Su turistafitnodagas dološ- ja dálááigi johtet giehtalagaid.
Álggos lei dušše okta lavdnjegoahti, ja dál fitnodat lea sturron nu, ahte sus lea smávva sámegiláš Suoločielggis.
– Turisttat liikojit sakka go besset gullat, movt Sámis leat eallán ja ellet olbmot ain. Sii besset oaidnit mo sápmelaččat leat eallán dáppe dološáigge ja mo eallin lea rievdan badjelaš čuođe jagis Sámi guovllus.
Sara lea 50-jahkásaš badjealmmái ja fitnodatdoalli. Son ásai mánnán Ohcejogas ja váccii skuvllaid maid doppe. Skuvlla maŋŋá son fárrii Lismái ja bargagođii bohccuiguin. Suoločielggis son lea ássan logi jagi, ja sus leat guokte máná.
Logi jagi dassá son gávnnai Suoločielggis dontte, masa huksegođii visttiid ja lavdnjegođiid. Lavdnjegoađit sulastahttet dološ 1900-logu álggu Vuohču málle gođiid. Sámegiláža, Sámesiidda, son lea ieš plánen boares govaid vuođul, ja Jari Pulska Vuohčus veahkehii hukset dan.
– Turistafitnodat álggii stuorrut nu, ahte bođii dárbu heargevuodjimiidda ja bođii jurdda stuoridit fitnodaga.
Dálvesesoŋŋa áigge measta čuohte hearggi bálvalit turisttaid, ja Sara fállá barggu 35 olbmui. Su fitnodat bálvala turisttaid miehtá máilmmi 50–60 riikkas, árvala Sara. Eanemus turisttat, sullii 10 000, bohtet Englánddas.
– Turisttaide dehálaš lea ráinnas luondu ja bohccot. Bohccot leat hui dehálaččat go sii besset oaidnit, čohkkát reagas ja vuodjit.
Turisttahearggi ferte vuos bures dápmat, ja dat ferte hárjánit olbmuide. Sara dápmá juohke dálvve 20–30 ođđa hearggi turisttabargui. Eahki ja áhčči leaba oahpahan su dápmat hearggi.
– Daid oahpuid mielde mun lean bargan. Heargi oaidná dan, ahte mun luohtán dasa ja dat luohttá munnje. Boahtá dakkár buorre oktasaš bargu dainna herggiin. Luohttámuš vuolgá seamma minuhtas go bijat dan lávžái. Heargi oaidná dan, ahte olmmoš diehtá maid bargá.
Ođđa hástalus lea oahpat jođihit bensenstašuvnna
Uule-Niiles Sara osttii giđđat bensenstašuvnna Suoločielggis. Son lávkii ođđa áššái roahkkadit.
– Dat lea dieđusge ođđa hástalus, muhto dat fitnodat leamašan dies guhká ja olbmot dan dihtet. Bargit leat seamma, mat ovdalge nu, ahte dieinna lágiin lea mannan hui bures.
Son sáhttá ávkkástallat bensenstašuvnna gievkkana maid safáridoaimmas.
– Mun sáhtán fállat biepmuid safáriid oktavuođas ja nubbi ášši lea dat, ahte mun sáhtán muhtin bargiide fállat barggu birra jagi. Die leat guokte oaiveášši. Eanemus lea dat, ahte ieš oahppá dan albmaládje jođihit.
”Eallin ja máilbmi addá ollu vejolašvuođaid”
Uule-Niiles Saras ii leat rukses láigi, man livčče čuvvon eallimis, baicce dat, ahte ferte luohttit dasa, maid bargá.
– Eallin ja máilmmi addá ollu vejolašvuođaid, go beare ieš diehtá maid dahká ja luohttá dasa, ahte lea vejolaš čađahit ja olahit dan. Dieinna lágiin mun lean goittot eallán.
Son atná dehálažžan, ahte máhttá iežas birastahttit rivttes olbmuiguin, go su mielas juohke okta dárbbaša rivttes ja čeahpes olbmuid iežas birra.
– Ithan don buot sáhte válljet, muhto muhtun olbmuid don lihkus gávnnat ja muhtun olbmuid don gávnnat muhtun verdde bokti. Ollu go johtá dán máilmmis, donhan oahpásmuvat ođđa olbmuide.
Buorre álggu eallimis sáhttá oažžut juo mánnán.
– Galhan mis buohkain lea juo riegádettiin olbmot birra, ja juos deivet juo mánnávuođa rájes buorit olbmot birra, dathan lea buorre álgu eallimii. Muhto loahpas lea dat, ahte mo ieš háliida ja mo áššiid čađaha loahpa loahpas. Speadjaliihan dan ferte geahččat.
Su váimmu ruoktu lea Sámis Anára Ohcejoga guovllus, muhto okta báiki lea sutnje mánnávuođa miessemearkumiid dihtii ceaggán váibmuid.
– Mun lean ieš dan máŋgii jurddašan, ahte jus ovtta báikki gálggašii válljet, de dat lea várra Bealdoduottar. Dat lea Sálleváre bálgosis Norgga ja Eanodaga rájiin.
– Dat vuolgá várra das, go mánnávuođa rájes doppe leamašan miessemearkun ja doppe leat ollu somás muittut ja dat lea muđuige čáppa guovlu. Dat lea dakkár, mii lea mu váimmu lahka, diet duottar ja guovlu. Doppe lea ráffi ja buorre leat.
