Guhkes ja liegga geassi lea dagahan olu vahágiid eanabuollimiid dihte. Vássán geasi áigge leat leamašan uhcit sihke stuorát eanabuollimat miehtá Anára gieldda, eanáš oassi Anárjávrri sulluin. Ohcejoga bealde lea maid leamašan muhtin eanabuollin.
Maŋŋá go Áŋŋela Loddebealváris bulii 3–4 hektára guovlu, báikkálaččat čielggadišgohte čáskadanrusttegiid oažžuma ja buollindorvvolašvuođa skuvlema gillái. Gilis lea ovdal leamašan čáskadanvovdna.
Áŋŋela gilisearvvi ságadoalli Ritva Torikka muitala, ahte vovnna eai dál ožžon.
– Doppe lohke, ahte dat lea menddo váttis go dan galgá fuolahit juohke mánus. Nubbi sivva lei dat, ahte dat čáhcešláŋŋa ii leat doarvái guhkki. Mii jo smiehtaimetge, ahte gánske dat eai leat áigumen dan buktit ruovttoluotta.
Skuvlejumiin vigget lasihit boaittobeal guovlluid dorvvolašvuođa
Viiddes Anára gielddas báhcet olu guovllut juobe moatte diimmu vuodjinmátkki duohkái lagamus časkadangottis. Dál Lappi gádjunlágádus lea plánemin ovttas Anára gielddain fidnu, man olis boaittobeal giliin áigot ordnet buollindorvvolašvuođa skuvlejumiid.
Dát lea pilohtafidnu, man ulbmilin lea oažžut doaibmi málle, man gádjunlágádus sáhttá dasto viiddidit miehtá Lappi guovllu, muitala gádjunlágádusa dorvvolašvuođa skuvlejeaddji Riku Mäenpää.
– Mii hárjehallat vuosttas veahki addima ja eará dorvvolašvuođa dáidduid. Ulbmilin lea, ahte fitnat oahpaheamen ja rávvemin mo doaibmat ovdamearkka dihte Áŋŋelis, Njellimis ja eará giliin, mat sohppojuvvojit, čilge Mäenpää.
Mäenpää ii vel dieđe, goas fidnu dárkilit álgá. Son goittot árvala, ahte sihkkarvuohta fidnu ruhtadeamis boahtá moatte vahku siste. Jos ruhtadeapmi lea ortnegis, fidnu álgá boahtte jagi álggus.
– Dát lea midjiide maid dehálaš ja somás ášši. Sávvat, ahte oažžut ruhtadeami. Mii skuvlet gal muđuige giliid, muhto dán fidnus fidnešeimmet dakkár doarjaga ja beasašeimmet ovddidit dan, lohká Riku Mäenpää.
Rita Torikka mielde áŋŋellaččat leat jurddašange dáhttut sullasaš skuvlejumi.
– Dat sáhtášii veahkehit dan láhkai, ahte olbmot leat ráhkkanan dakkáriidda. Nie, ahte don dieđát maid galggat dahkat jos juoga boahtá ovdii, ahte it dárpmehuva.
Dál čáskadanbarggut jorret eaktodáhtolaš čáskadangottiin
Eaktodáhtolaččaid čáskadangottit leat dávjá vuosttažin báikki alde, jus gos nu buollá. Sámis eaktodáhtolaččaid čáskadangottit gávdnojit Suoločielggis, Avvilis, Anáris, Gáregasnjárggas, Ohcejogas ja Njuorggámis, Eanodaga bealde fas Heahtás, Gárasavvonis ja Gilbbesjávrris. Vuohčus lea iežas eaktodáhtolaš čáskadangoddi.
Buollimiid lassin eaktodáhtolaš čáskadangottit fuolahit vuosttasveahkke- ja gádjunbálvalusain. Buollimat dahje eará gádjunlágádusa gáibideaddji dáhpáhusat sáhttet leat menddo meahcis, gosa galgá mannát njealjejuvllagin dahje mohtorgielkkáin. Daid fievrrideapmi ájiha veahkki oažžuma.
– Ovdamearkka dihte Gálddoaivvi guovllus, jus vaikkeba muhtin vánddardeaddji lápme iežas, de das ádjána, go galgá njealjejuvllagin mannat. Ja ovdamearkka Háldi guovlu, mii lea hui bivnnut vánddardanbáiki, de doppe ádjána go lea nu juvvii, čilge gohcci buollinmeašttir Ville Rankinen.