Dál lea gollán 80 jagi das go olbmot gárte Sámisge vuolgit soađi báhtui eváhkkui. Hans Ovllá Rávdná, Rauna Harlin Roavvesavvona gilis, Ohcejogas, lei njeallje jahkásaš go vulggii eváhkkui Oulu máttabeallái Kalajokii.
Son ii olus ieš muitte mátkkis dohko, muhto lea earáin gullan. Guorbmebiilla fárus olbmot besse Roavvenjárgga rádjái ja das togain loahppamátkki.
Sutnje leat goit báhcán millii muhtin erenomáš áššit eváhkkoáiggis.
– Dan muittán mii dáppe ii lean, dego vuoncát, go Sámis eai lean vuoncát. Ja maiddái duolva čázi, muittaša Harlin ja bohkosa.
Álggos Harlina bearaš dálostalai Rahko-nammašas dálus, ovtta lanjas gávcci heakka, muhto su áddjá dasto láigohii sierra dálu, gos besse iežaset ráfis dálostallat.
Olbmot máhcce boldojuvvon giliide
Mátkki ruovttoluotta Harlin muitá jo vehá buorebut. Vuos Roavvenjárggas Anárii ja doppe Áŋŋelii ja fanassáhtuin Roavvesavvonii.
– Dat lea báhcán čalmmiide go Jovnna-eanu čuoččui dearbmeravddas ja das ledje pussebuvssat juolggis. Son lei alcces unna gohpe ráhkadan, gos ođii, go buot lei boldojuvvon min báiki.
Vuosttas dálvvi Harlina bearaš orui goađis ovdal go álge fas hukset ođđa dáluid.
– Juohkehaš oaččui iežas ruovttu ja unna vistithan ledje buohkain. Ja mánát šadde juohke jagi, ahte juohke dálus ledje dievva mánát, muitala Harlin.
Das olbmot álge fas hukset eallima ođđasit. Dat ii lean álki go ii lean mihkke, dadjá Harlin.
– Eatnit gurpo čáziid sisa ja duolvačáziid fas olggos, buot galggai gieđaiguin bargat. Ja das galggai vel goarrut ja gohkket.
Vehážiid mielde mánát besse maid vázzigoahtit skuvlla.
Buohkat eai eváhkkoáiggis hálidan hállat
Gáregasnjárgalaš Biret Ovllá Nilla, Nilla Pieski lea gullan olu olbmuid muitaleamen eváhkkoáiggis. Son lea maid čohkken olu dieđuid soahteáiggis ja evahkkos.
– Dat leamaš gal garra vásáhus. Ii leamaš miige geahppa hommá vuolgit vieris báikái. Ja go ii lean diehtu ihttážis ii mihkkige. Ii lean diehtu gosa mannat ja mii doppe geavvá. Amas báiki ja amas giella, smiehtada Pieski.
Son lea fuobmán, ahte eváhkkoáiggis leamaš stuorra mearkkašupmi ja váikkuhus.
– Go boares áiggiin hállá olbmuiguin, geat leat riegadan ovdal sođiid ja leamaš eváhkus, de gal dat sáhka álo manná eváhkkoáiggiide.
Pieski lea gullan hearvás muitalusaid, muhto maid muitalusaid áibbašeamis ruovttuguvlui ja vánhemiid fuolas. Son dadjá, ahte lea smiehttan ahte muhtin veardde eváhkkosohkabuolvvaid vásáhusat leat váikkuhan maid maŋisboahttiide.
– Unnivuođa rájes lean oahppan dan, ahte galgá bargat ja sáhttá leat váigat, muhto bargguid galgá bargat oppa áigge.
Rauna Harlin dadjá, ahte sutnje eváhkkoáigi ii leat nu olu váikkuhan, muhto buohkaide dat ii lean álkkes áigi.
– Ledje olbmot, mat eai hálidan oba muittašitge dan áiggi vai leigo nu ahte oba astange šat, go lei nu ollu dáppe bargu, jurdila son.