Sámegielat mánáid váhnemat leat leamašan fuolas, go Oulu gávpoga seastindoaimmaid olis šattai sáhka sámegiel luohká heaittiheamis Oulu Lintulampi skuvllas.
Sámeluohkká álggahuvvui jahki dassái. Oahpahus ollašuhttojuvvo njeallje jagi pilohtafidnuin.
Oulu gávpotstivra gieđahalai gávpoga jagi 2025 bušeahttaárvalusa ja jagiid 2026–2027 bušeahttaplána čoahkkimistis mannan vahku vuossárgga. Maiddái Oulu čuvgehuslávdegoddi gieđahalai ášši čoahkkimisttis ja mearridii, ahte luohká jotket nu mo lea plánejuvvon.
Áššis ii lean dahkkon goittotge iežas evttohus gávpogii. Vuođđooahpahusa virgeolbmot ledje plánedettiin smiehttan molssaeavttuid, main sáhtášedje seastit jagis 2025, muitala Oulu kultur- ja skuvlendoaimmajođiheaddji Mika Penttilä.
– Mii atnit dan dehálažžan, ahte sámegiella seaillošii ja dan stuđerejit. Dáppe Oulus mis lea dát sámegiel luohkká muhto lea maid skuvla, gos leat máŋggat logit oahppit sámegielat duogážis, geat lohket sámegiela guokte diimmu vahkus, lohká Penttilä.
Sámeluohkás leat dál oktiibuot njeallje oahppi. Das ii leat vel diehtu, mii dáhpáhuvvá luohkáin go pilohtafidnu nohká. Vai sámegiel luohká basttášedje joatkit, Penttilä oainnu mielde luohkái dárbbašit maid daid ohppiid, geat lohket sierra sámegiela moadde diimmu vahkus.
– Mii áinnas sávvat, ahte sámegiel luohkkái ozašedje. Dat čájehivččii dan, ahte lea dárbu joatkit dan. Sávan, ahte mii nagodat ovttas mánáid váhnemiiguin ságastallat dan áššis. Jus dohko ohcalit, de jáhkán ahte mearrideaddjit leat miehtemielalaččat.
Sámeluohkká hukse nannosut giellabirrasa, oaidná Oulu Sámit -searvvi ságadoalli
Oulu sámemánáid váhnemat gerge suorganit heaittihanságaid. Váhnemat čálle Oulu gávpoga virgeolbmuide ja politihkkariidda oktasaš reivve, mas gáibidedje sámeluohká joatkašuvvama boahttevuođasge.
Oulu Sámit -searvvi sagajođiheadji Mirka Kelahaara deattuha, ahte vaikke sámegiel luohká ohppiid mearri lea unni go veardida stuorát luohkáide, de dat lea stuorra ášši sámegielat servošii.
– Mii oaidnit, ahte dat lea hui mearkkašahtti. Dat lea njeallje sámegiela hálli boahttevuođas, dat leat min boahttevaš bargit. Sii sáhttet leat oahpaheaddjit, geat sirdet giela ovddosguvlui, sii sáhttet hállat sámegiela iežaset mánáide ja nu ain.
Kelahaara čalmmustahttá namalassii sámeluohká mearkkašumi. Su vásáhusa mielde dušše beare sámegiela diimmut dahje sámegiela gáiddusoahpahus ii reahkká hukset árgabeaivválaš giellabirrasa.
– Dat váikkuha hui olu eambo, giella boahtá ruoktot ja mánát álget eallit sámegiela ja -kultuvrra doppe ruovttus, muitala Kelahaara.
Divvojuvvon 19.12.2024 dii 14.00: Mirka Kelahaara ii leat sámeváhnen nu mo vuos lei čállojuvvon, baicca lea bargan áššiin Oulu Sámit -searvvi ságajođiheaddjin.