Näillä aloilla työttömyys kasvoi eniten – kärjessä alat, joilla on kärsitty työvoimapulasta

Vastavalmistuneilla ja korkeakoulutetuilla on nyt aiempaa enemmän vaikeuksia löytää töitä. Listasimme alat, joilla työttömyys kasvoi eniten.

Grafiikka näyttää, kuinka työttömien korkeakoulutettujen määrä on kasvanut ennätyskorkealle. Edellisen kerran työttömien korkeakoulutettujen määrä on ollut yhtä korkealla vuonna 2016, kun työttömiä korkeakoulutettuja oli noin 50 500 henkilöä. Joulukuussa korkeakoulutettuja oli työttömänä noin 52 200 henkilöä. Luvut eivät sisällä lomautettuja.
Työttömyys koettelee ankarasti myös korkeakoulutettuja nyt. Kuvion luvuissa ei ole mukana lomautettuja. Kuva: Antro Valo / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle
  • Virpi Hukkanen

Työttömiä korkeakoulutettuja on jo enemmän kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla.

Maistereiden, insinöörien ja muiden korkeasti koulutettujen ammattilaisten työttömyys nousi rajusti etenkin viime syksyn aikana. Korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestön Akavan selvitys kertoo viimeisen vuoden olleen rankkaa aikaa työmarkkinoilla.

– Korkeakoulutettujen työttömyystilanne on synkkä, pääekonomisti Pasi Sorjonen Akavasta sanoo.

Jopa sairaanhoitajien hyvät työnäkymät muuttuivat syksyn kuluessa synkeämmiksi. Alalla on vallinnut pitkään työvoimapula, mutta nyt on myös pulaa työpaikoista. Sosiaali- ja terveysalalla sairaanhoitajien lisäksi työttömiä työnhakijoina on sosionomeja ja fysioterapeutteja.

Sama ilmiö koettelee tieto- ja viestintätekniikan korkeasti koulutettuja insinöörejäkin. Heistä oli huutava pula vielä vähän aikaa sitten ja töitä oli tarjolla. Isot yt-neuvottelut alan yrityksissä näkyvät nyt työttömyysluvuissa.

Työttömien määrä on kasvanut Suomessa yleisesti ottaen suureksi. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi viikko sitten, että työttömiä oli joulukuussa jo 321 700.

Juuri valmistuneilla tukalaa kuin koronavuosina

Myös vastavalmistuneiden on aikaisempaa vaikeampi löytää töitä lähes alalta kuin alalta.

– Edellisen kerran työpaikkoja on ollut avoinna näin vähän noin 14 vuotta sitten, Sorjonen kertoo.

Äskettäin valmistuneiden tilanne muistuttaa jo korona-aikaa. Ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla kuten maistereilla töitä on jopa vaikeampi löytää kuin koronavuosina.

Entistä suurempi osa vastavalmistuneista jää työttömäksi etenkin kielten, sote-alan, yhteiskuntatieteiden ja tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen opintojen päätteeksi.

Työttömyys venyy pitkäksi

Pula töistä näkyy myös työttömyysajan kestossa. Yli vuoden töitä etsineitä on paljon.

– Korkeakoulutetuilla pitkäaikaistyöttömien lukumäärä lähestyy aiempaa vuoden 2015–2016 huippua, Sorjonen kertoo.

Yli vuoden työttömänä olleita korkeakoulutettuja on nyt noin 17 000 henkilöä.

– Näyttää siltä, että luku menee helpostikin tuon yli jo ehkä tammikuussa tai helmikuussa.

Työttömyys saattaa pysyä suurena vielä pitkään.

Kuuntele Ylen aamun keskustelu TE-toimistojen siirtymisestä kuntiin. Työtön työnhakija Marianne Winter kertoo, millaista uuden työn etsiminen on nyt.