Isoihin kaupunkeihin puhkesi yllättävä ongelma – pelastajat eivät ehdi ajoissa kaikkiin kaupunginosiin

Suuriin kaupunkeihin tarvitaan uusia paloasemia, jotta tavoiteaikoihin päästään. Esteenä voi olla hyvinvointialueiden taloustilanne.

Palomies ajaa paloautoa.
Hätätilanteessa kärkiyksikön pitäisi olla paikalla kuudessa minuutissa, jos alue kuuluu korkeimpaan riskiluokkaan. Tähän ei suurissa kaupungeissa kaikilla alueilla pystytä. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle
  • Heinimaija Hirvonen

Turussa ja Raisiossa on useita asuinalueita, joihin pelastuslaitos ei ehdi hätätilanteessa sille annetussa ajassa.

Pelastuspäällikkö Sebastian Holm vahvistaa, että sisäministeriön asettamat toimintavalmiusajat ovat ylittyneet etenkin Turun länsiosissa sekä Raision keskustan ja Vaisaaren alueilla. Ongelmat ovat jatkuneet jo neljä vuotta.

Tilanne on samankaltainen myös muualla Suomessa. Aluehallintovirastojen selvitysten mukaan viiveitä toimintavalmiusajoissa on lähes kaikilla hyvinvointialueilla.

Toimintavalmiuden puutteet vuonna 2023: Kartta osoittaa, kuinka monta ongelmaruutua eri maakunnissa on. Tiedot on saatu Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.
Ongelmaruutu tarkoittaa aluetta, jolla ei ole päästy tavoiteaikoihin. Vuoden 2024 tietoja ei vielä ole. Kuva: Paula Collin / Yle, Mapcreator, Openstreetmap

Eniten ongelmia on Helsingissä, jossa toimintavalmiusaikoja korjataan parhaillaan uhkasakon seurauksena.

Avi huomautti toimintavalmiusajoista hiljattain myös Pirkanmaan pelastuslaitosta sekä Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksia.

– Tämä on pitkälti isojen kaupunkien ongelma, kuvailee pelastusjohtaja Vesa Halonen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.

Avi on määrännyt pelastuslaitoksia korjaamaan puutteet toimintavalmiusajoissa. Viime kädessä palvelutason laiminlyönnistä voi seurata uhkasakko.

Puutteiden korjaamiseksi tarvitaan lisää asemia

Turun ja Tampereen seuduilla ratkaisuksi ongelmiin on esitetty uusien paloasemien perustamista.

Varsinais-Suomessa uudelle paloasemalle olisi tarvetta erityisesti Länsi-Turussa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ongelmaruudut: Kartta esittää alueita, jotka ovat luokiteltu riskiluokkaan I. Nämä alueet sijaitsevat Turun seudulla, mukaan lukien paikkakunnat Raisio, Turku ja Kaarina. Lähde: Lounais-Suomen aluehallintovirasto.
Haasteita on ollut muun muassa Härkämäen, Raunistulan ja Hepokullan alueilla. Kuva: Paula Collin / Yle, Mapcreator, Openstreetmap

Suunnitelmana oli pelastusjohtaja Vesa Halosen mukaan käynnistää asematoiminta olemassa olevissa tiloissa jo tänä vuonna. Toiminta olisi voitu aloittaa palkkaamalla lisähenkilöstöä. Hyvinvointialueen taloustilanteen takia tämä ei ollut mahdollista.

– Nyt mietitään, mitkä ovat ne muut keinot, joilla päästään toimintavalmiusaikoihin.

Pirkanmaan pelastuslaitosta johtava Teemu-Taavetti Toivonen kertoo, että Tampereella tilannetta helpottaa hieman Nekalan uusi paloasema, jonka rakentaminen alkaa tänä vuonna.

Investointisuunnitelmassa on esitetty myös useita muita paloasemahankkeita Tampereen seudulle. Niiden toteutuminen edellyttää uusien kiinteistöjen rakentamista ja henkilöstön palkkaamista.

– Jos hankkeet eivät toteudu, toimintavalmiusaikoihin ei päästä, Toivonen toteaa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen ongelmaruudut näyttävät alueet, jotka on luokiteltu kahteen riskiluokkaan liian pitkien toimintavalmiusaikojen perusteella. Kartta esittää visuaalisesti riskialttiita alueita Tampereen ja Nokian lähistöllä. Lähde: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto.
Haasteita on ollut muun muassa Tesoman, Nekalan, Hakametsän ja Kaukajärven alueilla. Kuva: Paula Collin / Yle, Mapcreator, Openstreetmap

Onnettomuushistoria vaikuttaa tavoiteaikoihin

Osa puutteista saattaa korjaantua itsestään, sillä sisäministeriö julkaisi kaksi viikkoa sitten uuden pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen. Nykyinen suunnitteluohje on vuodelta 2012.

Uuden ohjeen myötä osa korkeimpaan riskiluokkaan kuuluvista alueista saattaa laskea riskiluokkaan 2 ja uusia alueita voi nousta riskiluokkaan 1.

– Vanhassa ohjeessa riskiluokkaan vaikutti asukasmäärä ja rakennusten kerrosala. Uudessa ohjeessa tasoon vaikuttavaa rakennusten kerrosalan lisäksi muun muassa viiden vuoden onnettomuushistoria, pelastuspäällikkö Sebastian Holm Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kertoo.

Toimintavalmiusajat riskiluokittain
RiskiluokkaAika
1. riskiluokka6 min
2. riskiluokka10 min
3. riskiluokka20 min
4. riskiluokkaEi tavoiteaikaa

Pirkanmaan pelastusjohtaja Teemu-Taavetti Toivonen arvioi, että uusi ohje helpottaa Tampereen tilannetta hieman.

Turussa sen arvioidaan pysyvän nykyisellään.

– Turun seutu kasvaa voimakkaasti. On selvää, että nykyisellä asemaverkostolla emme pysty tulevaisuudessa tavoittamaan ihmisiä annetuissa aikarajoissa, pelastusjohtaja Vesa Halonen kommentoi.

Palomies sammuttaa tulipaloa pellolla.
Varsinais-Suomessa investointilistan kärjessä on uuden paloaseman rakentaminen Länsi-Turkuun. Arkistokuva. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

Henkiä ei ole vaarantunut

Pelastusalalla on kritisoitu ministeriön asettamia toimintavalmiusaikoja vanhanaikaisiksi.

Helsingin pelastuslaitoksen ja Teknologian tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan muutaman minuutin muutos toimintavalmiusajassa vaikuttaa asuntopalossa vain hyvin vähän uhrin auttamiseen.

Halosen mukaan Varsinais-Suomessa ei ole suoraa näyttöä siitä, että ihmishenkiä olisi vaarantunut sen takia, ettei toimintavalmiusaikoihin ole päästy. Viiveen osalta puhutaan 1–2 minuutista.

Videolla Vesa Halonen kertoo, miksi asia on huolestuttava.

Pirkanmaan pelastusjohtaja Teemu-Taavetti Toivonen on sitä mieltä, että hyvinvointialueiden omaan asiantuntemukseen ja arviointikykyyn pitäisi luottaa enemmän.

– Nykyisin tarkastellaan turhan yksityiskohtaisesti yksittäisiä ruutuja. Toimintaamme ohjaavat talouden realiteetit, joten tämä on todella haastava tilanne ja koskettaa juuri isoja, kasvavia kaupunkiseutuja.

Onko sinulla kokemuksia siitä, että pelastustoimi ei päässyt paikalle vaaditussa ajassa? Voit kertoa kokemuksesi alla olevalla lomakkeella.