Myrskyisistä ja epävarmoista ajoista huolimatta suomalaiset suhtautuvat henkilökohtaiseen tulevaisuuteensa toiveikkaasti. Sitran tulevaisuusbarometrin mukaan vain 14 prosenttia suomalaisista arvioi oman tulevaisuutensa nykyhetkeä huonommaksi.
Mitä etäämmäs omasta elämästä siirrytään, sitä negatiivisemmaksi tulevaisuuskuva kuitenkin muuttuu.
Suomen tulevaisuus näyttäytyy henkilökohtaista tulevaisuutta heikommassa valossa. Kaikkein synkimpänä suomalaiset näkevät koko ihmiskunnan tulevaisuuden, jonka 61 prosenttia näkee nykyistä huonompana.
Sitran tulevaisuusbarometrin vastaajat miettivät tulevaisuutta 10–20 vuoden kuluttua nykyhetkestä.
Vastaajia ei pyydetty perustelemaan tulevaisuusarvioitaan, mutta kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esiin huolta aiheuttavia asioita.
– Päivittäin uutisissa näkyvät aiheet, kuten sota, ilmastokriisi, luontokato ja milloin mikäkin geopoliittinen uusi tilanne näkyvät taustalla aivan varmasti, sanoo johtava asiantuntija Jukka Vahti Sitrasta.
Usko Suomen tulevaisuuteen tippui
Tulevaisuusvisiot ovat synkentyneet edelliseen, kahden vuoden takaiseen tulevaisuusbarometriin verrattuna. Kaikkein selkeimmin on muuttunut usko Suomen parempaan tulevaisuuteen.
Nyt Suomen tulevaisuuden arvioi nykyistä paremmaksi 18 prosenttia vastaajista, kun taas melkein puolet vastaajista näkee tulevaisuuden nykyistä huonompana. Kaksi vuotta sitten Suomen parempaan tulevaisuuteen uskoi 29 prosenttia ja huonompaan 28 prosenttia.
Tulevaisuusbarometrin aineisto kerättiin joulukuun 2024 ja tammikuun 2025 aikana. Sen jälkeen kansainvälinen poliittinen järjestys on järissyt poikkeuksellisen rajusti. Jos kysely tehtäisiin nyt, vastaisivatko suomalaiset toisin?
Jukka Vahti arvioi, etteivät tulokset olisi nyt kovin erilaisia kuin pari kuukautta sitten.
– Me katsomme kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päähän. Silloin päivänpäälliset tai viikonpäälliset maailman myllerrykset ehkä vaikuttavat tuloksiin vähän vähemmän kuin jos tarkasteluväli olisi vaikka seuraava vuosi tai seuraava vaalikausi.
Nuoret katsovat tulevaisuuteen toiveikkaimmin
Tulevaisuus kiinnostaa valtaosaa suomalaisista.
Kolme neljäsosaa kansalaisista ajattelee, että tulevaisuuteen voi myös vaikuttaa. Nuoret luottavat vaikutusmahdollisuuksiin eniten.
Nuoret ylipäätään suhtautuvat tulevaisuuteen vanhempia ikäluokkia myönteisemmin.
– Nuoret ovat ihan johdonmukaisesti myönteisempiä tulevaisuutta kohtaan kuin vanhemmat ikäluokat. Vastaavasti mitä vanhempi ikäluokka on, sitä pessimistisemmältä ja jopa pelottavammalta tulevaisuus näyttää, sanoo johtava asiantuntija Jukka Vahti Sitrasta.
Arviot oman asuinkunnan tulevaisuudesta ovat myönteisimpiä Pirkanmaalla ja synkimpiä Etelä-Savossa. Kaupungeissa asuvat näkevät oman asuinkuntansa tulevaisuuden nykyistä parempana useammin kuin maaseutumaisissa kunnissa asuvat.
Harva uskoo voivansa vaikuttaa oman kunnan tulevaisuuteen
Vain pieni osa, 15 prosenttia kansalaisista, uskoo voivansa vaikuttaa oman asuinkuntansa tulevaisuuteen.
– Näkymä on aika karu. Jos ajattelee niin, että kunta olisi yritys ja tämä olisi asiakastyytyväisyyskysely, niin kyllähän tulokset olisivat heikonlaisia, Jukka Vahti sanoo.
Vaalien lähestyessä tulevaisuusbarometri kysyi näkemyksiä kansalaisten lisäksi myös kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjiltä. Kansalaisista vain joka kymmenes ja päättäjistäkin alle neljäsosa ajatteli, että päätöksenteossa huomioidaan riittävästi pitkän aikavälin vaikutuksia.
”Teemme koko ajan päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia”
Entä millaisia muutoksia kansalaiset haluaisivat nähdä yhteiskunnassa seuraavien kymmenen vuoden aikana?
Aiempiin tulevaisuusbarometreihin verrattuna selvästi tärkeämmiksi asioiksi nousevat nyt työpaikkojen syntyminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantuminen. Kärkisijoilla ovat myös hyvinvointivaltion säilyttäminen ja se, että kansallinen turvallisuus on korkealla tasolla.
Epävarmoina aikoina elämästä ja päätöksenteosta voi Jukka Vahdin mukaan tulla selviytymistä tässä ja nyt. Siksi tulevaisuusajattelu olisi juuri nyt erityisen tärkeää.
– Me teemme koko ajan päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Näissä päätöksissä tulisi huomioida se, että myös tulevilla sukupolvilla on hyvän elämän edellytyksiä, Jukka Vahti sanoo.
Tulevaisuusbarometriin vastasi 3226 kansalaista ja lisäksi 733 kuntien ja hyvinvointialueiden poliittista päättäjää eri puolilta Suomea. Kyselytutkimukseen vastanneet olivat 15–84-vuotiaita.