Tänään se alkoi, nimittäin tullisota Yhdysvaltain kanssa.
Näin arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori.
– USA:n ja Kanadan kesken voidaan puhua jo kauppasodasta, kun katsotaan kuinka kovia toimia ne ovat toisilleen asettaneet. EU:ssa ollaan nyt tullisotavaiheessa.
Teräs ja alumiini eivät vielä osu ihmisten arkeen, paitsi mutkan kautta
Eiliseen asti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vain uhkaili tulleilla.
Tänään keskiviikkona niistä tuli totta. Eurooppalaiset yritykset maksavat Yhdysvaltoihin viemistään teräs- ja alumiinituotteista 25 prosentin tullin tästä päivästä lähtien.
Vaikutukset tuntuvat koko Euroopassa, myös Suomessa.
Teräsvalmistajat Outokumpu ja SSAB voivat ainakin hetkellisesti jopa hyötyä, sillä niillä on valmistusta Yhdysvalloissa. Tullit eivät koske niitä tuotteita, joita eurooppalaiset yritykset valmistavat Yhdysvalloissa.
Mutta teräksen ja alumiinin hinnan kallistuminen nostaa niitä käyttävien amerikkalaisyritysten kustannuksia.
– Tämä ulottuu konepaja- ja elintarviketeollisuudesta tölkkien ja tennismailojen valmistajiin. Ne voivat joutua miettimään osto- ja investointipäätöksiään, mikä voi sitä kautta heijastua Suomeenkin, Vuori sanoo.
Tämä tiivistää tullisodan riesat: taloudet ovat niin yhteen kietoutuneita, että vaikutuksia on vaikea päästä karkuun.
EU iskee tuttuun tapaan muun muassa viskiin, farkkuihin ja harrikoihin
EU:lla oli vastatoimet valmiina pöytälaatikossa.
Se palauttaa Donald Trumpin ensimmäisen presidenttikauden aikana käytössä olleet vastatullit, jotka kohdistuivat muun muassa yhdysvaltalaisiin vaatteisiin, elintarvikkeisiin, veneisiin ja moottoripyöriin.
Tähtäimessä ovat ikoniset amerikkalaisbrändit kuten Bourbon-viski, Levi's-farkut ja Harley-Davidsonin moottoripyörät eli ”harrikat”. Niiden odotetaan kallistuvan.
– EU:n vastatoimet yrittävät kohdistua sellaisiin tuotteisiin, jotka eivät osu eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyyn. Mutta puhutaan tuotteista, joita valmistetaan Trumpin vahvojen kannattajakuntien äänestäjien kotiseuduilla, Vuori sanoo.
Tullit tulevat voimaan kahdessa vaiheessa 1. ja 13. huhtikuuta. Niiden vaikutus on 26 miljardia euroa, eli tasan saman verran kuin EU arvioi teräs- ja alumiinitullien vahingoittavan omaa talouttaan.
Goljatien taistelussa aseena vasta pikkukivet – huomenna jo lohkareet?
Nyt julkistettujen toimien vaikutus on Vuoren mukaan vielä hyvin rajallinen ja Suomen kannalta pieni.
Isoin kysymysmerkki on, miten nokittelu jatkuu. EU on koko ajan korostanut, että se vastustaa tulleja ja on avoin neuvotteluille.
Kyseessä on kahden goljatin taisto: 450 miljoonan ihmisen yhteismarkkinat vastaan 340 miljoonan asukkaan liittovaltio.
– Mielestäni EU on toiminut toistaiseksi järkevästi, kun se koettaa saada Yhdysvallat neuvottelupöytään, Vuori sanoo.
– EU:n ja Yhdysvaltojen välinen taloussuhde on maailman syvin yrityselämän integraatio. Jos se kärsii, kärsii koko läntinen teollisuusmaailma ja me kuluttajat.
Pallo on Trumpilla. Jos hän jatkaa eskalaatiota, siihen on Vuoren mukaan vastattava rakentavasti, mutta tarvittaessa voimalla. EU:lla on kauppapolitiikassa isot muskelit.
– Jos tarvetta on, Yhdysvaltojen suuntaan pitää osoittaa kauppapoliittista voimaa. Sitä suurvallat yleensä tottelevat tässäkin asiassa.
