Saamelaiskäräjien tiistain täysistunnossa jäi kuulematta, mitä saamelaispoliitikot ajattelevat KHO:n päätöksistä hyväksyä vaaliluetteloon henkilöitä Saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti.
YK:n ihmisoikeuskomitea moitti äskettäin Suomen valtiota saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta. Ihmisoikeuskomitea katsoo Suomen korkeimman hallinto-oikeuden toimineen väärin, kun se vuonna 2015 hyväksyi Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 93 henkilöä, joiden hakemukset Saamelaiskäräjät oli hylännyt.
Komitea painotti ratkaisuissaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Se suosittelee, että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ehdotti, että Saamelaiskäräjät olisi keskustellut ihmisoikeuskomitean ratkaisusta tiistain täysistunnossa. Keskustelua ei kuitenkaan käyty, sillä kaikki jäsenet eivät hyväksyneet lisäasiaa asialistalle. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaan yksikin jäsen voi estää ottamasta lisäasian asialistalle.
Inarilainen Anu Avaskari tukeutui työjärjestykseen, hallintolakiin ja puheenjohtajan esteellisyyteen vastustaessaan asian käsittelyä. Sanila-Aikio oli tehnyt valituksen KHO:n vuoden 2015 vaaliluettelopäätöksistä omissa nimissään.
– Näen, että puheenjohtaja on esteellinen esittämään asiaa yleiskokoukselle, sillä hän on asianosainen ja tehnyt valituksen yksityishenkilönä. Hänellä ei ole ollut Saamelaiskäräjien yleiskokouksen mandaattia tehdä valitusta koko saamen kansan puolesta, sanoo Avaskari.
Puheenjohtaja Sanila-Aikio ei koe itseään esteelliseksi esittämään asiaa täysistunnon käsiteltäväksi, sillä Saamelaiskäräjien hallitus oli valtuuttanut hänet tekemään valituksen.
– Nyt tullut päätös on merkittävä. Uskon, että jäsenet haluaisivat kuulla siitä täysistunnossa ja ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Komitean päätös on kyllä lähetetty heti tiedoksi Saamelaiskäräjien jäsenille.
Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mukaan Saamelaiskäräjien hallitus ei ehtinyt valmistella asiaa täysistuntoon.
Saamelaiskäräjien jäsen Pigga Keskitalo ei niele selitystä ajan puuttesta. YK:n ihmisoikeuskomitean päätös tuli julki 1.2. ja täysistunto kokoontui 19.2.
Keskitalon mielestä on täyskokouksen aliarvioimista, että asioita ei tuoda valmisteltuina käsiteltäväksi silloin, kun ne ovat ajankohtaisia.
– Kokonaisuudessaan huonoa demokratiaa, koska asiassa ei alunperinkään ole saamelaiskäräjien täyskokouksen käsittelyä taustalla, toteaa Keskitalo.
Jäsen: "Vahinko, ettemme päässeet kertomaan näkemystämme”
Inarissa pidettävää täysistuntoa on mahdollista seurata verkkolähetyksen kautta ympäri maailmaa. Saamelaiskäräjien jäsenen, Anne Nuorgamin, mielestä olisi ollut tärkeää käydä julkinen keskustelu YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisusta. Sen myötä saamen kansa olisi saanut tietää, mitä mieltä Saamelaiskäräjien jäsenet ovat saamelaismääritelmästä.
– Se on asia, joka koskee meitä kaikkia. Saamelaiskäräjät on jo vuosikymmeniä ehdottanut sellaista saamelaiskäräjälakia, jonka mukaan voimme itse päättää, ketkä ovat saamelasia. Minun mielestäni koko saamen kansalla olisi oikeus kuulla, mitä asiasta puhutaan ja kuka on mitäkin mieltä, toteaa Nuorgam.
Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoo, että ihmisoikeuskomitean ratkaisua käsitellään seuraavaksi Saamelaiskäräjien hallituksessa. Ratkaisun johdosta hallitus on jo alkanut valmistella purkuhakemusta KHO:n päätöksistä. Saamelaiskäräjien hallitus on myös valtuuttanut hallintopäällikön palkkaamaan purkuhakemuksen laatijan.
Tässä vaiheessa Sanila-Aikio ei osaa sanoa, eteneekö asia täysistuntoon keskusteltavaksi tämän vaalikauden aikana. Seuraavat saamelaiskäräjävaalit käydään syksyllä ja vaalikausi päättyy vuoden 2019 lopussa.
Korjattu 20.2.2019 klo 14:29: Alaotsikkoa tarkennettu. Klo 14:43 lisätty Pigga Keskitalon kommentit.