Yle Sápmi čuovui: Sámediggi čoahkkanii jagi vuosttas dievasčoahkkimii – mearridii rahpat nuppi láhkačálli virggi

Čoahkkin loahpahuvvo diibmu 12.48.

Juuso sávvá, ahte boahtte čoahkkin sáhtášii ordnejuvvot fysalaččat sámekulturguovddáš Sajosis.

Nuoraidráđi ovddasteaddji Janita Känsälä muitala, ahte Nuoraidráđđi válljii vuosttas čoahkkimisttis ságadoallin Anni-Sofia Niittyvuopio ja várreságadoallin Maria Mäkinen. Nuoraidráđđi

Nuoraidráđi Dihtosis-fidnu almmuhii golbma ođđa oahppovideo Sámi álbmotbeaivve ja leat beaivádan maid Dihtosis-metodareaiddu.

Pirita Näkkäläjärvi muitala, ahte son lei maid mielde čuovvunjoavkku várrelahtun duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna álggahansemináras. Son sávvá bargoráfi ja lihku kommišuvnna bargui.

Näkkäläjärvi muitala maid moadde kulturášši. Son leamaš čearddalaš bargojoavkkus, mii lea evttohan Sámi álbmotluohtin Áillohačča Sámi eatnan duoddariin. Ášši lea ovdáneamen Sámi konfáranssa guvlui.

Pirita Näkkäläjärvi lea movtta das ahte kulturlávdegoddái leat boahtán olu ruhtaohcamušat muhto šalloša, go sis ii leat doarvái ruhta buohkaide. Näkkäläjärvi lohká, ahte kulturlávdegoddi dieđiha áššis dalán go vejolaš.

Leo Aikio leamaš bearjadaga mielde ráđđádallamiin boazodoalu heahtedilis eanan- ja meahccedoalloministeriijain. Bálgosiid ovttastus lea dáhtton čielggademiid, muhto albma čielggadeamet leat dahkkon. Ministeriija lea dutkan muohttaga meari, muhto Aikio deattuha ahte gažaldat lea dál namalassii das, makkár muohta ja eana lea.

Aikio mielde ministeriijas ii gávdnon áddejupmi boazodolliid heahtái. Son ieš lea fuolas boazodolliid ekonomalaš birgejumis.

Sámi váinniid ođđasit hávdádeapmái ii oro gávdnomin ruhtadeapmi. Aikio ja Anu Avaskari gullaba doaibmagoddái, mii ordne hávdádusa. Leo Aikio deattuha, ahte ášši ovdii bohtet bargat garrasit vai váinnit hávdáduvvojit nu mo dat galgetge.

Maiddái Njávdánjoga luossadilis lea leamašan sáhka. Aikio mielde Luke lea evttohan, ahte guollebivddu doppe galgá ráddjet ja son lea ovttaoaivilis dainna. Aikio mielas Njávdánjohka ii leat ožžon doarvái fuopmášumi ja doppe luossadilli soaitá leat juobe heajut go Deanus. Siva son goittot árvala leat mearas.

Anu Avaskari háliida jearrat, ahte mo leat jurddašan dikšut suomagielat sápmelačča áššiid buresveadjinguovllus.

Anni Koivisto vástida, ahte sámegielat bálvalusaide ferte bidjat návccaid daningo dat eai leat. Koivisto lea ovttaoaivilis das, ahte maiddái suomagielat sápmelaččat ožžot bálvalusa, mas lea váldojuvvon vuhtii sámekultuvra. Koivisto deattuha, ahte vaikke dál bidjet návccaid sámegielat bálvalusaide de atnet liikká maid suomagielat sápmelaččaid bálvalusaid dehálažžan.

Anni Koivisto lea leamašan mielde bargamin buresveadjinguovlluin. Son muitala, ahte ovttasbargu buresveadjinguovllu válmmaštalliorgánain lea mannan bures muhto guovlostivra ii váldán Sámedikki mielde ráđđádallamiidda sámegiela lávdegottis.

Koivisto muitala maid iežas rollas duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čuovvunjoavkkus. Čuovvunjoavku ii leat vel čoahkkimastán, muhto son searvvai čuovvunjoavkku lahtun kommišuvnna álggahanseminárii. Son deattuha dan, ahte Sámediggi ii boađe leat mielde kommišuvnna barggus earet dalle, jus kommišuvdna dáhtu konsulterenveahki.

Anni Koivisto muitala, ahte sii leat plánemin dilálašvuođa, mas rávvejit sámemánáid váhnemiid ja fuolaheddjiid iežaset gielalaš rivttiid birra.

Čoahkkimis čuovovažžan ságajođiheaddjiid ja Sámedikki ovddastan lahtuid oppalašgeahčastagat.

Tuomas Aslak Juuso sávvá, ahte sámediggeláhkaevttohus ovdána jođánamos lági mielde. Juuso muitala, ahte sis leat vuoigatvuođaministeriijain eahpevirggálaš ságastallamat áššis. Juuso sávvá, ahte ášši sáhtášii buktit dievasčoahkkimii nu johtilit go vejolaš.

Dasa lassin maid dološ muitokulturláhka lea leamašan dál barggu vuolde. Juuso oaivvilda, ahte láhka ii sáhte goittotge eastit kultuvrra ovdáneami dálá áiggis.

Juuso muitala, ahte sis leat leamašan ságastallamat bušeahtta birra iešguđege ministeriijaiguin.

Stivrra evttohus vuoitá jienasteami 13 jienain. Kari Kyrö evttohus oaččui 4 jiena.

Áššis eai boađe eambo sáhkavuorrobivdagat.

Kari Kyrö evttohii, ahte evttohusas váldojuvvo eret 7. oassi. Pigga Keskitalo evttohii, ahte virgi ii vuođđuduvvo muhto dat ii leat ožžon guottihusa ja báhccá eret.

Dievasčoahkkin jienasta čuorvumiin stivrra álgoálgosaš evttohusa ja Kari Kyrö evttohusa gaskkas.

Tuomas Aslak Juuso kommentere, ahte lea hástaleaddji jus muhtin áirasat háliidit botnjat dakkár miellagova ahte dán virggi háliidit geavahit namalassii válgalávdegotti bargguide. Son deattuha, ahte nubbi láhkačálli livččii namalassii ealáhus- ja birassuorgái.

Juuso muitala, ahte sii dárbbašit resurssa daiguin áššiiguin. Son lasiha, ahte dat attášii maid eambo resurssa nuppi láhkačállái vuodjut kultuvra- ja giellaáššiidda.